Kiinan taloudellisen ja poliittisen kehityksen katsaus

Katse Kiinaan – ICC Suomen ja Keskuskauppakamarin Kiinatietoisku 11.11.2022

Perjantaina 11.11.2022 käytiin laaja-alainen keskustelu Kiinan taloudellisesta ja poliittisesta nykytilanteesta johtavien asiantuntijoiden johdolla. Tilaisuus järjestettiin Keskuskauppakamarin tiloissa, joissa puhujina olivat muun muassa Lenita Toivakka (Kansainvälisten asioiden johtaja, Keskuskauppakamari sekä maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi), Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari), Arto Haapea (yksikönpäällikkö, ulkoministeriö), Anu Vuori-Kiikeri (Shanghain pääkonsulaatin päällikkö, ulkoministeriö), Marko Tiesmäki (maajohtaja, Kiina, Business Finland), Raul Ikonen (kiinaoperaatioiden johtaja, Savosolar Oyj) sekä Song Wangqiu (Senior Vice President, Metsä Group).

Poliittinen riski kasvaa Kiinassa

Viime vuosina poliittinen riski Kiinassa on kasvanut ja sen kasvu tulee edelleen jatkumaan nykyisten geopoliittisten trendien mukaisesti. Maailma on geopoliittisesta näkökulmasta selvästi jakautumassa kahteen blokkiin: demokraattisiin ja autoritäärisiin maihin. Suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä kiristyy edelleen etenkin talouden ja teknologian alalla. Jännitteitä aiheuttavat Yhdysvaltojen ja Kiinan välille myös Taiwanin kysymys.

Talouskasvu on Kiinassa hidastunut verrattuna aikaisempiin vuosiin, mikä selittyy koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vaikutuksilla. Tämän myötä Kiinan asettamat tavoitteet talouskasvun suhteen jäävät toteuttamatta. Teollinen toiminta on tehostunut, mutta ulkomaiset yritykset suhtautuvat nykyään varovaisemmin pohtiessaan investointeja Kiinaan. Talous on ylipäätään yhä tiukemmin istuvan presidentti Xi:n hallinnassa. XI:n lähipiiri koostuu paljolti henkilöistä, joiden talous- ja kauppapoliittinen kokemus on hyvin vähäistä. Riski epärationaalisista poliittisista päätöksistä on kasvanut.

Kiinan kauppapolitiikassa pyritään myös yhä enemmän omavaraisuuteen, mikä viittaa markkina-alueen vähittäiseen sulkeutumiseen sekä protektionismin lisääntymiseen. Näiden myötä entiset kasvun kulmakivet; investointien houkuttelu ja tuotantoketjut, alkavat rapautua.  Ulkomaisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille on vaikeuttanut lisääntyvä regulaatio, kriittisten alojen suojelu sekä vahvat julkiset investoinnit. Talouskasvun vauhdittaminen on haastavaa, koska maa kärsii nuorisotyöttömyydestä ja saman aikaan väestö ikääntyy vauhdilla. Kiinassa kärsitään myös ”aivovuodosta” eli osaajapulasta, ja varakkaat kiinalaiset ovat myös alkaneet etsimään keinoja siirtää pääomiaan ulkomaille. Kiina ei voi täysin eristäytyä kansainvälisestä kaupankäynnistä, sillä se on yhä riippuvainen sekä dollarista että länsiteknologiasta.

Kaikesta huolimatta Kiina on edelleen houkutteleva markkina-alue. Monet yritykset eivät tästä syystä halua poistua täysin Kiinasta johtuen saavutetun markkina-aseman menettämisen pelosta. Kiinassa pysyminen kuitenkin edellyttää:

  • Kiinan talouden tarkastelua pitkällä aikavälillä
  • varautumista ja riskianalyysien tekoa
  • tuotantoketjujen hajauttamista
  • yhteistyötä valtio-omisteisten yritysten kanssa
  • paikallinen läsnäolo ja suhteet hallintoon ovat tärkeitä.

Lisäksi oman alan sääntelyn ja immateriaalioikeuksien tunteminen on tärkeää sekä markkinoinnissa on huomioitava, että kiinalaiset suosivat kotimaisia toimijoita. Myös jatkuva viestintä organisaatiossa ja perehtyminen Kiinan 15-vuotissuunnitelmaan on suositeltavaa.

Eurooppa ja Kiina tarvitsevat toisiaan

Euroopan ja Kiinan väliset suhteet ovat heikentyneet huomattavasti eikä edistysaskeleita näy vielä lähitulevaisuudessa. Tämä johtuu ennen kaikkea EU:n ja Kiinan näkemyseroista Hong Kongiin ja Taiwaniin sekä ihmisoikeuskysymyksiin liittyen. Heikentyneet suhteet ovat johtaneet mm. siihen, että CAI-investointisopimus on pantu jäihin ja EU:ssa on alettu laatimaan säädösaloitteita koskien pakkotyön avulla valmistettujen tuotteiden kieltämistä.

Tällä hetkellä Euroopan kauppatase Kiinaan on alijäämäinen. Irtautuminen täysin Kiinasta ei ole mahdollista, mutta arviointi Kiina-suhteista on kasvanut EU:ssa. Kiina ei kuitenkaan täysin pysty sivuuttamaan Eurooppaa, sillä se on yhä sille tärkeä vientimarkkina-alue. Euroopasta erityisesti Saksalla ja Kiinalla on läheiset kauppasuhteet. Investoinnit Kiinasta Eurooppaan ovat laskussa, pois lukien kiinalaisten ostoyritykset eurooppalaisista satamista, raskaasta teollisuudesta sekä muusta kriittisestä infrastruktuurista. EU ja Kiina hyötyisivät lisääntyvästä poliittisesta ja taloudellisesta vuoropuhelusta.

Suomalainen osaaminen kiinnostaa Kiinaa

Suomen näkökulmasta Kiina on edelleen yksi merkittävimmistä kauppakumppaneista ja globaalien suomalaisten yritysten liikevaihdosta yhä merkittävä osa tulee Kiinasta. Suomen vienti koostuu lähinnä raaka-aineista sekä välituotteista. Toivottavaa olisi, että Suomi monipuolistaisi vientiään Kiinaan. Tällä hetkellä Suomi kuitenkin häviää naapureilleen viennin kasvattamisessa Kiinan suuntaan, mihin tulisi saada muutosta. Suomen kannalta on tärkeää saada ajantasaista tietoa Kiinan yhteiskunnallisesta kehityksestä. Suomen hyvät suhteet Kiinaan toimivat edelleen hyvänä valttikorttina. Suomella ei siis kiristyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta ole varaa sivuuttaa Kiinaa markkina-alueena. Suhteita on vain tarkasteltava tarkemmin ja kriittisemmin.

Kauppasuhteiden luominen ja viennin kasvun ei kuitenkaan tulisi rajoittua pelkästään Kiinaan. Taiwan on myös yksi hyvä markkina-alue, joka on suomalaisilta yrityksiltä hieman ”unohtunut”. Taiwan on taloudeltaan hyvin merkittävä alue sekä yksi maailman johtavista mikrosirujen valmistajista.

Kiinasta löytyy lisäksi monta eri potentiaalista kasvualaa, joihin suomalaiset yritykset voisivat osaamisellaan laajentua: digitalisaatio, kestävän kehityksen eri ratkaisut (mm. energiantuotanto) sekä kuluttaja-, elintarvike- ja terveysalan tuotteet ja teknologiat (mukaan lukien kosmetiikkatuotteet). Näillä aloilla Suomella on laajaa osaamista ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Kuinka sitten suomalaiset yritykset voisivat laajentaa toimintaansa Kiinan markkinoille? Aikaisemmin mainittujen asioiden lisäksi Kiinaan menevien yritysten olisi hyvä ymmärtää markkinoiden koko sekä siellä kilpailevien yritysten lukumäärä ja suuruus. On tunnettava oman liiketoiminnan vahvuudet ja kilpailuedut suhteessa kilpailijoihin. Verkostoituminen mm. Business Finlandin ja Finncham -toimijoiden sekä paikallisten yritysten kanssa on tärkeää.

Yrityksen on tärkeää miettiä tarkkaan, mihin sijoittaa tehtaan tai kiinteistönsä, sillä se vaikuttaa merkittävästi logistiikkaan, saatavilla olevaan työvoimaan sekä kohdemarkkinoiden tavoitteluun. Valinnan tulisi perustua alueelliseen toimintaympäristöön, houkuttelevuuteen sekä alueen tulevaisuuden potentiaaliin. Länsimaalaisena toimijana on myös ymmärrettävä liiketoimintaan liittyvät piiloriskit. Jokapäiväisessä toiminnassaan ja päätöksenteossaan yritysten on myös tiedostettava paikallinen kulttuuri ja normit. Toiminnan tulee myös olla Kiinassa (byrokratian osalta ainakin) nopeaa ja joustavaa, muuten menettää kilpailuetuaan suhteessa paikallisiin toimijoihin. Ja kuten muillakin markkinoilla, aina on oltava varasuunnitelma riskien realisoitumisen varalta.

Rakentavaa yhteistyötä ja viisasta varautumista

On selvää, että globaalien ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyön kehittämistä Kiinan kanssa geopoliittisesta tilanteesta huolimatta. Ilmastonmuutoksen vastainen työ yhdessä Kiinan kanssa voi luoda pohjan myös muulle yhteistyölle ja kenties jossain määrin lieventäisi jännitteitä Kiina-suhteissa. Ilman Kiinaa globaaleja ilmastotavoitteita ei pystytä saavuttamaan, sillä Kiina on yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista maailmalla. Kiina kärsii tällä hetkellä ilmastonmuutoksen erilaisista ongelmista, ja on tietoinen, että se vaikuttaa sen taloudellisiin tavoitteisiin. Kiina ja länsi tiedostavat ongelmat ja niiden vakavuuden, jonka vuoksi tulevaisuus ilmastoyhteistyön saralla näyttää positiiviselta. Tästä huolimatta suomalaisten yritysten on silti pidettävä mielessä muutama asia pohtiessaan investointeja Kiinaan: erityistä varovaisuutta on noudatettava uusien kiinteiden investointien suhteen. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, riski kiinteiden investointien pakkolunastuksesta autoritäärisissä maissa on varteenotettava riski. Myös liiallinen riippuvuus Kiinan markkinoista mm. yritysten arvoketjuissa, komponenteissa, hankintakanavissa tai koko liiketoiminnan volyymissa on kasvava riskitekijä. Tilanteen realisoituessa yrityksen liiketoiminta voi vaikeutua merkittävästi.