Ukraine is still fighting for European values and freedom. The war can be seen in our everyday lives as an energy crisis and increasing cost of living. In Ukraine, the reality of the war will be far-reaching – the devastation, trauma and ruins to which no comfort as to how and when the war will end. We cannot grow tired, Ukraine still needs our support. The Russian war has fundamentally changed the European security environment in a short time. Companies, many of them, have withdrawn from Russia, Finnish ones in an exemplary way.

The outlook for companies is now particularly foggy and the uncertainty of world trade is troubling. The business environment has become difficult to predict in a very short period of time. First schock was the pandemic, then the war of aggression started by Russia in Ukraine. The tensions between China and the United States appears to grow week by week. China’s approach towards the Russian war raises concerns and adds to the overall uncertainty.

The Russian war has further strengthened the global divide into blocks between US and China while accelerating the race for technological dominance. Economy, security, technology and trade are strongly intertwined. States are taking a bigger role in world trade in defining strategic trade partnerships and critical dependencies. Sanctions and embargoes guide companies’ foreign trade directions, and an increasing number of industries are defined as strategic from the point of view of state security.

China’s importance in global value chains is significant. In recent decades, companies have increased their presence in China, the growing market and cheap costs have been attractive. It has been thought that the risks can be managed, even though the country is authoritarian. China today, has become more difficult environment to do business. Now, both governments and companies are reevaluating their dependence on China and their China risk. Finland’s trade dependence on China is at EU average according to the recent report coordinated by the Ministry for Foreign Affairs. According to the same report we depend on China for several critical raw materials and components. Now it is time to reexamine these dependencies.

 

Understanding geopolitics is essential for every company

Businesses are increasingly aware of the geopolitical risks, including those related to China. This is now extremely important. Understanding geopolitics is now essential for every company, every business leader and board member. Companies should be vigilant about China. Preparation, assessment of China-related business risks and especially their diversification is now important.

In many companies, risks related to supply chains are assessed, their crisis resilience is examined, and in many companies, steps have also been taken to spread the risks related to production chains. According to a recent study by ETLA, an economic research institute in Finland, the disruption in the function of global value chains has been worse in recent years than at any time during their existence. Global economic networks are breaking up into smaller entities, regionalizing and value chains are changing.

The Finland Chamber of Commerce’s export leader surveys (vientijohtajakyselyt) from last year November and the beginning of 2023 clearly display the changes that have started in companies, which are caused by the growing tensions in world trade:

In this context I would like to raise three topics:

1. Companies are preparing for the future with very foggy prospects. The geopolitical situation has driven companies to prepare for uncertainty and to look for new markets. According to a recent study by the Finland Chamber of Commerce, 95 percent of export companies are prepared for various risks. The high level of pre-preparedness is surprising and shows how important it is to evaluate and, if necessary, change operating methods in the new geopolitical environment. Companies have prepared for geopolitical risks by assessing and diversifying their value and supply chains, by increasing the assessment of political risks in markets that are important to them, and by growing their inventories and starting to export to completely new markets. (36%).

Each company must do this from the perspective of their business and value chains. They need to consider the safety level of risk and the impacts of diversifying their operations.

2. The risk assessment of the sustainability of supply chains is currently in progress in many companies. New partners from new countries are being sought after. However, making changes to production chains is slow and costly, since finding reliable partners is not easy. This is further complicated by the increase in global companies looking to secure the continuity of their value chains in parallel. The work is slow, because it is necessary for companies to evaluate the renewed production chains and suppliers also from the perspective of corporate responsibility. Businesses of all sizes need to think more about who they can trade with, who they can buy from and how sustainably their products are produced.
3. Companies want to reduce their dependence on China and spread the risk more widely. Not having all eggs in one basket is a wise piece of advice for companies. According to our latest Export Manager study, 43% of the companies with dependence on China have reduced or are about to reduce their dependence on China. According to this survey companies are looking to diversify to India, Vietnam, Indonesia and some countries in Eastern Europe were mentioned.

 

China is an important trade partner for Finland. It is also important for the EU and the United States. China is dependent on the know-how and technology of the West, both in the EU and the United States. Trade flows between these regions are strong and interdependence is high.

In the West, policy makers like to talk about decoupling with China. Companies see that it is neither possible nor sensible in all respects. There are still very many opportunities in China. That’s why we prefer to talk about derisking. Controlling climate change is the biggest challenge of our time. Slowing down both climate change and biodiversity loss requires global cooperation. The work for the climate and nature will not be successful without cooperation with China. Currently, the realisation and speed of the green transition depends on the raw materials available from China. Changes to these supply chains are possible in the long term, but it takes time.

 

Free trade agreements, friends and partners are crucial now

Tensions, trade disputes, even trade wars are strongly present in the everyday life of companies. Protectionism is gaining a stronger foothold all over the world. For companies, this means less open and fair competition, more barriers to trade and rising costs.

Open, multilateral, rule-based world trade does not work, globalization is slowing down and trade flows are regionalizing. There are far too few defenders of free trade. In Europe, too.

In this context, I would like to raise the importance of free trade agreements, which have not been noticed enough in this time of world trade uncertainty. Right now, friends and partners are precious. They are valuable for companies, but also for governments. For states, they represent partners with whom similar values are shared. For companies, they mean markets with fewer trade barriers and lower tariffs.

The EU must actively promote the creation of new agreements and complete unfinished ones. If necessary, one must be ready to give up the level of ambition a little. Free trade agreements are of great importance for securing the sustainability of value and production chains, and even for ensuring the availability of critical raw materials. According to one estimate, about 25% of the critical raw materials needed by the EU can be secured with the help of the EU’s current free trade agreements. This figure should be higher!

 

Finnish companies are looking for new markets

The export prospects for Finnish companies are now relatively positive. According to our export manager survey at the beginning of February, 64 percent of companies say their export will increase this year. The export prospects are positive, especially due to the green transition and the energy transition. Finnish companies are now particularly interested in the United States, but it can also be seen that companies have become bolder, and they are even hungrier to seek growth outside of familiar export countries. New markets are actively sought after. The world is full of opportunities for the know-how of Finnish companies. Despite the difficult and uncertain world situation, companies are confident in the growth of export, as long as competitiveness factors are in order In Finland and in EU.

The International Chamber of Commerce ICC offers companies concrete help, tools for smooth and reliable trade processes and contracts. Its original operating concept from 100 years ago still guides the work today: We enable business worldwide to secure peace, prosperity and opportunities for all. The founders of this, today’s global organization, named themselves The Merchants of Peace in 1919. This idea seems to be confirmed today, 103 years later.

Written by: Lenita Toivakka, Country Leader of ICC Finland

Toimitusketjujen kompurointi, geopoliittiset epävarmuudet sekä vastuullisuus muokkaavat kansainvälisenkaupan arvoketjuja. Muutos on käynnissä, mutta vaikutukset näkyvät viipyillen. Voidaan perustellusti väittää, että globalisaatio pysähtyi jo kymmenkunta vuotta sitten. Tälle väitteelle löytyy tukea kovasta globaalin kaupan datasta sekä kaupan jättämän arvolisän kehityksestä. Yhtä lailla on perusteltua väittää, että yksittäisten aggregaattilukujen perusteella on vaikea vetää tiukkoja johtopäätöksiä, sillä globaali kauppa on ilmiönä huomattavasti monimutkaisempi.

Niin tai näin, viimeisten vuosien epävarmuustekijät ovat johtaneet toimitus- ja alihankintaketjujen uudelleenarviointiin. Tästä kertovat sekä kotimaiset että kansainväliset (mm. Willis Towers Watson) selvitykset ja tutkimukset. Huomattavaa on myös tunnelman muutoksen nopeus – tarve toimitus- ja alihankintaketjujen uudelleenarvioinnille on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana.

Globaalin työnjaon muutoksella on useita draivereita

Toimitusketjujen kompurointi alkoi koronakeväällä 2020 ja eskaloitui kysyntä- sekä tarjontahäiriöiden, logistiikkahaasteiden ja asiakaskäyttäytymisen muutosten kautta. Koronakevät osoitti globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden, vaikkakin monet kotimaiset selvisivät haasteista erittäin hyvin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan puolestaan osoitti sen, että geopoliittiset jännitteet voivat eskaloitua odottamattomalla tavalla. Helmikuussa alkanut hyökkäys on aiheuttanut merkittävästi inhimillistä kärsimystä, mutta myös johtanut yritysten irtautumisiin Venäjä-liitännäisistä liiketoimista. Omaehtoisen irtautumisen lisäksi Venäjä-pakotteet velvoittivat yrityksiä ja pankkeja muokkaamaan toimitus- ja alihankintaketjujaan.

Globaalisti Ukraina-kriisi voidaan nähdä varsin paikallisena, mutta se on nostattanut myös pelkoja muiden geopoliittisten kriisien eskaloitumisesta. Keskeinen huomio kohdistuu nyt Kiinaan, mikä näkyy investointien merkittävänä supistumisena sekä toimintojen siirtämisenä turvallisemmiksi koetuille alueille. Yritysten vastuullisuustavoitteet puolestaan konkretisoituvat toimitus- ja alihankintaketjun kumppaneiden valinnassa. Esimerkiksi Suuryritystutkimuksen perusteella yli 40 prosenttia yrityksistä kertoi vaihtaneensa kumppaneita nimenomaan vastuullisuusnäkökulman vuoksi, ja vielä suurempi osa kertoo tekevänsä samoista syistä
muutoksia lähitulevaisuudessa. Ympäristönäkökulmien lisäksi muun muassa sosiaalinen vastuu näyttää korostuvan.

Mitkä ovat vaikutukset toimitusketjuille?

Toimitus- ja alihankintaketjujen muutokset ovat käynnissä sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Tämä näkyy esimerkiksi uusien asiakkaiden ja toimittajien aktiivisena hankintana lähempää markkinoita ja tuotantoa (ns. ’second sourcing’).

Strategisempana toimenpiteenä on tuotannon uudelleen sijoittaminen, missä stabiilimmat alueet, kuten Eurooppa, näyttävät olevan vahvoilla. Tästä esimerkkinä toimii aurinkopaneelituotanto, jonka tuotannollinen keskittymä on osittain siirtymässä Kiinasta lähemmäs markkinoita Eurooppaan. Tällaiset muutokset tukevat yritysten vastuullisuustavoitteita ja tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.

Kolmas kehityspolku näyttää liittyvän tuotekehitykseen. Tuotekehityksen kautta pyritään varmistamaan se, ettei kriittisiin komponentteihin tai verkostoihin synny liiketoiminnan kannalta liian suurta riskiä. Tämä polku on pitkä, sillä esimerkiksi yksittäisen komponentin auditointiin voi mennä vuosia. Ei myöskään ole tavatonta, että sama tuote rakentuu eri komponenteista ja toimitusketjuista eri markkinoille.

Toimitus- ja alihankintaketjujen muutoksilla on suora vaikutus yritysten käyttöpääomatarpeisiin, likviditeettiin ja riskeihin, kuten toimitusriskiin ja luottoriskiin. Siksi kaupan rahoituksen fasiliteetit, kuten saatava- ja toimittajarahoitusohjelmat, on välttämätöntä rakentaa yrityksen toimitus- ja alihankintaketjun toimintaa tukevaksi.

Mitä seuraavaksi?

Toimitus- ja alihankintaketjut ovat murroksessa, mutta globaali työnjako tulee pysymään vastakin. Lienee kuitenkin välttämätöntä, että toimitus- ja alihankintaketjuja on tarkasteltava uudelleen sekä ydinliiketoiminnan kilpailukyvyn että kaupan rahoituksen näkökulmasta. Toivottavaa on myös, että kansalliset politiikkavalinnat tukevat työvoiman saatavuutta, koulutusta ja tutkimusta. Niiden avulla saamme tämänkin murroksen käännettyä eduksemme.

Kirjoittaja: Business Lead Antti Niemelä, OP Yrityspankki Oyj
Blogin alkuperäinen lähde:
Suuri vientipäivä 2023 (kauppakamari.fi)

Pariisissa kävivät ICC Suomen edustajat Lenita Toivakka, maajohtaja sekä  Asta Kouri, projektipäällikkö, kertomassa ICC Suomen toiminnasta ja tavoitteista. Lue alta heidän havainnot ja poiminnot Pariisista.

Kansainvälinen Kauppakamari ICC edustaa 45 miljoonaa yritystä yli 100 maassa. Se on tärkeä neutraali yritysmaailman toimija, joka edustaa kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Tässä geopoliittisessa tilanteessa neutraalille, globaalille toimijalle on tarvetta.  ICC tekee työtä terveen kilpailun, hyvien kauppatapojen ja -prosessien sekä hyvän globaalin liiketoimintaympäristön puolesta yritysvetoisesti. Se on myös vahva vastuullisuuden ja yrittäjyyden edistäjä.

Koska haluamme kehittää ICC Suomen vahvaksi vaikuttajaksi ja yritysverkostoksi Suomessa, kävimme tutustumassa globaalin järjestön International Chamber of Commerce työhön ja painopisteisiin tässä geopoliittisessa tilanteessa.

Kansainvälisen kauppakamarin painopisteitä 2023:

• globaalin kaupan mahdollistaminen
• digitaalisen talouden ja kaupan edistäminen
• vastuullisuus ja ilmastotoimet kaikkien yritysten agendalle
• multilateraalisen yhteistyön vahvistaminen

Tapasimme ICC:n erinomaisen pääjohtajan John W.H. Denton AO sekä hänen osaavaa tiimiään. Kiitämme antoisista keskusteluista ja ideoista yhteistyön tiivistämiseksi. Olemme entistä vakuuttunempia siitä, että suomalaiset tarvitsevat ICC:n vaikuttamistyötä, palveluja ja globaalia verkostoa.

ICC tarjoaa tietoa ja palveluja yritysten kansainvälisen kaupan erilaisiin tarpeisiin. Näitä tarjoavat ICC Academy tästä, Incoterms eli toimitusehdot tästä, erilaiset sopimusmallit ja valtava määrä kansainvälisen kaupan tueksi laadittuja julkaisuja.

Ulkomaan kaupan asiantuntijoille tarkoitettuja kansainvälisiä työryhmiä on paljon. Näihin ovat myös suomalaiset asiantuntijajäsenemme tervetulleita. Työryhmissä jaetaan tietoa, vaihdetaan parhaita käytäntöjä sekä vaikutetaan kansainvälisen kaupan sääntelyyn.

Tutustuimme mm kansainvälisen verotuksen, Taxation and Trade Commission ajankohtaiseen vaikuttamistyöhön ja painopisteisiin.  Työryhmä laatii yritysmaailman näkemyksiä verotuksen kehittämiseen OECD:lle, YK:lle ja EU:lle.

Tutustuimme myös digitaalisen talouden ja kaupan (Digital Economy Commission) ajankohtaiseen kehittämistyöhön ja painopisteisiin. Työryhmän agendalla on mm Kyberturvallisuuden edistäminen sekä kyberturvallisuuden kestävän kehityksen tavoitteiden asettaminen ja yhteisten dataturvallisuutta parantavien periaatteiden luominen.

Tämän lisäksi erilaisia kansainvälisiä työryhmiä ovat muun muassa:

ICC Environment and Energy
ICC Trade and Investment
ICC Competition
ICC Innovation and IP
ICC Corporate Responsibility
ICC Banking and Finance

Tässä lisätietoa suomalaisista, jotka on nimetty ICC Suomen puolesta ICC:n kansainvälisiin työryhmiin.

Kiitämme Kansainvälisen Kauppakamarin pääsihteeriä, kollegojamme ja asiantuntijoita antoisista keskusteluista ja ideoista yhteistyön tiivistämiseksi. Olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että suomalaiset yritykset tarvitsevat ICC:n vaikuttamistyötä, palveluja ja globaalia verkostoa.

Marraskuinen Pariisi hemmotteli meitä auringonpaisteella. Olemme myös iloisia siitä, että pääsimme vähän harjoittelemaan ranskan kielen taitojamme käytännössä.

Kansainvälinen kauppakamari tekee tiivistä yhteistyötä monien kansainvälisten organisaatioiden (mm WTO, YK, OECD, EU komissio, G20) kanssa. Matkalla me tutustuimme myös Suomen OECD Edustuston toimintaan. OECD merkittävänä kansainvälisenä organisaationa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille asiantuntijapalveluille ja IT- ratkaisuille. Vähemmän tunnettua suomalaisten yritysten keskuudessa on se, että ne voivat rekisteröityä OECD:n ostoportaaliin. ICC Suomi järjestää aiheeseen liittyvän tilaisuuden. Lisätietoa on tulossa.

Suomalaiset vientiyritykset ovat joutuneet kokemaan kovia viime vuosina. Korona-ajan haasteet, komponenttipula ja Venäjän sota ovat laittaneet monien yritysten pääkonttorit ja varsinkin osto-organisaatiot, trade compliance -osastot sekä trade finance -osastot työskentelemään kovassa paineessa. Kansainvälisen Kauppakamarin luomat pelisäännöt, kuten Incoterms, remburssisäännöt ja demand-takaussäännöt ovat olleet myös avainasemassa haasteita ratkaistaessa.

Tunne asiakkaasi (KYC)

Yksi tärkeimmistä toiminnoista vientikaupassa on kunnon taustatutkimuksen tekeminen sekä ostajista että myös toimittajista. Ne viejät, jotka olivat satsanneet ennen 24. helmikuuta tapahtunutta Venäjän hyökkäystä nettiportaaleihin, joiden avulla pystyy tarkistamaan helposti ostajan tai toimittajan mahdollisen sanktiostatuksen, ovat viimeistään nyt olleet tyytyväisiä investointiinsa.

Venäjä-sanktioiden tehtävänä on saada sota loppumaan ja sen vuoksi on tärkeää, että sanktioita noudatetaan tarkasti. Yritysten lisäksi Suomen ulkoministeriö on ollut kovan paineen alla, kun sanktiot tulivat voimaan nopealla vauhdilla ja monet yritykset halusivat saada varmistuksia ja kommentteja ministeriöstä, mikä aiheutti kovaa ruuhkaa ja luonnollisesti viiveitä. Selkeä ohje viejille on se, että viejien on aluksi itse yritettävä selvittää, onko asiakas tai Suomesta Venäjälle vietävä tuote sanktioitu. Ostajan ja toimittajan taustojen tutustumiseen on nyt varattava aikaa, sillä EU:n papereiden kahlaaminen ei ole helppoa ja EU-papereiden lukemisen lisäksi tulisi selvittää ostajan omistajat ja myytävän tuotteen loppukäyttö, mikä ei ole aina helppo työ. Luottotietoraportit, joita myyvät kansainväliset luottotietoyritykset, Google-haut ja asiakkaan haastatteleminen ovat niitä keinoja, millä KYC-raportti voidaan rakentaa. Ja muista aina tallentaa raportit ja tiedot!

Haasteet toimitusketjuissa

Koronan vuoksi maailmassa alkoi laajamittainen komponentti- ja raaka-ainepula. Jos Suomessa valmistettiin korkean teknologian tuotteita, mutta osa komponenteista jäi saapumatta joko Suomen tehtaalle tai loppuasiakkaan asennuspaikalle, niin edessä oli isoja viiveitä ja luultavasti myös niistä johtuvia rangaistusmaksuja. Tähän saakka vientiyritykset pitivät yleensä hyvin optimaalisia varastoja ja komponentteja tilattiin vain jo sovittuja kauppoja varten. Nyt viimeistään on alettu ainakin miettimään tiettyjen komponenttien puskurivarastoja. Jokaiselle yritykselle optimaalinen nettokäyttöpääoma eli varastot, myyntisaatavat, maksut toimittajille pitää analysoida nyt tarkasti.

”Ei munia yhteen koriin” sopii hyvin tavarantoimittajiin. Samaa ajattelumallia olisi varmasti pitänyt myös ajatella sellaisten suomalaisten viejien, joiden liikevaihdosta iso osa tuli Venäjän kaupasta. Kuten yksityishenkilöitä kehotetaan aina sijoitusvinkkinä ”hajottakaa sijoitussalkku”, niin sama pätee myös viennin kohdemaiden kanssa.

Kauppasopimus on kaiken perusta

Viimeistään tämän kriisin aikana on korostunut hyvän kauppasopimuksen merkitys. Hyvät sanktioihin viittaavat ehdot sekä ylivoimaisten esteiden (force majeure) kirjoittaminen yksityiskohtaisesti auttavat viejää, kun maailma muuttuu näinkin salamannopeasti. Toimitustapalausekkeiden (Incoterms) ymmärtäminen auttaa viejää ja tuojaa, jos tapahtuu yllättäviä vahinkoja tai toimitusketjuissa on haasteita, joiden vuoksi esimerkiksi kuljetukset eivät toimi normaalisti (hyvänä esimerkkinä Evergreen-konttilaivan juuttuminen Suezin kanaaliin).

Kauppasopimuksessa sovitaan myös maksuehdot. Suomesta voidaan toki viedä hyvinkin eksoottisiin maihin tai maihin, joissa poliittinen riski on korkea. Viejän tulee aina muistaa näissä vaikeiden maiden vientikaupoissa, että kauppahinnan saaminen Suomeen on varmistettu etukäteen. Etumaksut ja niiden myötä esimerkiksi ICC:n sääntöjen alla annetut takaukset ovat yksi keino. Toinen keino on remburssi, johon saadaan Suomessa toimivan pankin vahvistus. Molemmat ovat hyviä tapoja suojautua ostajariskiltä tai ostajamaan poliittiselta riskiltä.

”Naapuriapu” toimii myös vientiyritysten kesken

Varsinkin nyt kriisin aikana suomalaiset vientiyritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja parhaista käytännöistä ollaan valmiita kertomaan muillekin yrityksille. Kymmenen pistettä pitää antaa myös Kauppakamareille ympäri Suomen sekä myös EK:lle ja Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille, jotka ovat järjestäneet todella monia avoimia ja ilmaisia info-tilaisuuksia, mistä on ollut meille monelle tosi paljon apua.

Koska verkostoissa on voimaa niin: Jatketaan toistemme auttamista ja osallistutaan aktiivisesti järjestettäviin tapahtumiin ja kerrotaan myös muille omat ”parhaat käytännöt”

Matti Malminen
Kansainvälisen Kauppakamarin viejien ohjausryhmän puheenjohtaja
Konecranes, Vice President, Trade Finance, Trade Compliance

Euroopan komission tuore esitys EU:n kauppastrategiaksi vaikuttaisi laajalti myös Suomeen. Esityksessä on paljon hyvää, mutta ajaako liian kovat vaatimukset vientikumppaneille EU:n sopimuksettomaan tilaan.

Euroopan komissio on tehnyt esityksen EU:n uudeksi kauppastrategiaksi. Parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston arvioitavana oleva kauppastrategia toisi suuren linjamuutoksen EU:n kauppapolitiikkaan, sillä se toisi kauppakumppaneille mittavia uusia velvoitteita ilmastoa, ihmisoikeuksia ja työoloja koskien. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia myös Suomen vientiin ja tuontiin, suunnitteilla olevat EU:n hiilitullit esimerkkinä mainiten.

Uusien kauppasopimusten ohella EU aikoo keskittyä EU-maiden omien kauppaintressien suojaamiseen, mikä voi olla EU:n ulkopuolisestakin kaupasta ja investoinneista riippuvaiselle Suomelle haasteellista. Isojen EU-maiden kuten Ranskan intressit poikkeavat Suomen kauppapoliittisista tavoitteista.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ohella Suomelle on taloudellisesti erittäin tärkeää, että EU:n kauppasuhteet esimerkiksi USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän, jopa Britannian kanssa kehittyvät jatkossakin suotuisasti eikä protektionismiin syyllistytä puolin tai toisin.

Koronapandemian väistyessä kilpailujuoksu maailmantalouden herruudesta kiristyy suurvaltajännitteiden leimatessa sitä, joten on toki hyvä, että EU pitää puolensa tässä kisassa. On lähtökohtaisesti hyvä, että EU haluaa uudistaa maailmankaupan pelisääntöjä Maailman kauppajärjestö WTO:ta uudistamalla ja samalla selkeyttää valtionyhtiöihin, valtiontukiin sekä ilmastoon ja työoloihin tuotantoketjuissa liittyviä haasteita.

Mutta, jos WTO:n uudistaminen ei etene, ja samalla EU epäonnistuu kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa keskeisten kauppakumppanien kanssa ylikuormittamalla näitä sopimuksia tiukoilla, uusilla velvoitteilla, alkaa EU:n kauppapolitiikan tavoitteet murentua.

EU:n kauppapolitiikan on toki puolustettava valtioiden kansainvälisiä velvoitteita, sovittuja standardeja ja heijastettava EU:n arvoja, mutta jos se johtaa kauppasuhteissa sopimuksettomaan tilaan, ei se auta arvoja puhumattakaan kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista.

Ei sovi unohtaa, että vuoteen 2024 mennessä yli 85 prosenttia maailmantalouden kasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. ja EU:n kaupasta yhä 60 prosenttia perustuu WTO-sääntöihin. Suomen kaltaisen, viennistä, tuonnista ja investoinneista riippuvaisen talouden kannalta kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuus ja ennakoitavuus ovat elintärkeää, mutta uudet kauppasopimukset ja WTO:n säännöt vaativat kompromisseja myös EU:lta.

EU:ssa olisi syytä vielä tarkkaan harkita, onko sittenkään järkevää kaataa Kiinan kanssa tehty CAI-kumppanuussopimus tai Latinalaisen Amerikan kanssa neuvoteltu Mercosur-sopimus. Kauppapolitiikassakin on pidettävä pää kylmänä ja katse pitkän aikavälin tavoitteissa.

Maajohtaja Timo Vuori