Toimitusketjujen kompurointi, geopoliittiset epävarmuudet sekä vastuullisuus muokkaavat kansainvälisenkaupan arvoketjuja. Muutos on käynnissä, mutta vaikutukset näkyvät viipyillen. Voidaan perustellusti väittää, että globalisaatio pysähtyi jo kymmenkunta vuotta sitten. Tälle väitteelle löytyy tukea kovasta globaalin kaupan datasta sekä kaupan jättämän arvolisän kehityksestä. Yhtä lailla on perusteltua väittää, että yksittäisten aggregaattilukujen perusteella on vaikea vetää tiukkoja johtopäätöksiä, sillä globaali kauppa on ilmiönä huomattavasti monimutkaisempi.

Niin tai näin, viimeisten vuosien epävarmuustekijät ovat johtaneet toimitus- ja alihankintaketjujen uudelleenarviointiin. Tästä kertovat sekä kotimaiset että kansainväliset (mm. Willis Towers Watson) selvitykset ja tutkimukset. Huomattavaa on myös tunnelman muutoksen nopeus – tarve toimitus- ja alihankintaketjujen uudelleenarvioinnille on kiihtynyt viimeisen vuoden aikana.

Globaalin työnjaon muutoksella on useita draivereita

Toimitusketjujen kompurointi alkoi koronakeväällä 2020 ja eskaloitui kysyntä- sekä tarjontahäiriöiden, logistiikkahaasteiden ja asiakaskäyttäytymisen muutosten kautta. Koronakevät osoitti globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden, vaikkakin monet kotimaiset selvisivät haasteista erittäin hyvin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan puolestaan osoitti sen, että geopoliittiset jännitteet voivat eskaloitua odottamattomalla tavalla. Helmikuussa alkanut hyökkäys on aiheuttanut merkittävästi inhimillistä kärsimystä, mutta myös johtanut yritysten irtautumisiin Venäjä-liitännäisistä liiketoimista. Omaehtoisen irtautumisen lisäksi Venäjä-pakotteet velvoittivat yrityksiä ja pankkeja muokkaamaan toimitus- ja alihankintaketjujaan.

Globaalisti Ukraina-kriisi voidaan nähdä varsin paikallisena, mutta se on nostattanut myös pelkoja muiden geopoliittisten kriisien eskaloitumisesta. Keskeinen huomio kohdistuu nyt Kiinaan, mikä näkyy investointien merkittävänä supistumisena sekä toimintojen siirtämisenä turvallisemmiksi koetuille alueille. Yritysten vastuullisuustavoitteet puolestaan konkretisoituvat toimitus- ja alihankintaketjun kumppaneiden valinnassa. Esimerkiksi Suuryritystutkimuksen perusteella yli 40 prosenttia yrityksistä kertoi vaihtaneensa kumppaneita nimenomaan vastuullisuusnäkökulman vuoksi, ja vielä suurempi osa kertoo tekevänsä samoista syistä
muutoksia lähitulevaisuudessa. Ympäristönäkökulmien lisäksi muun muassa sosiaalinen vastuu näyttää korostuvan.

Mitkä ovat vaikutukset toimitusketjuille?

Toimitus- ja alihankintaketjujen muutokset ovat käynnissä sekä strategisella että operatiivisella tasolla. Tämä näkyy esimerkiksi uusien asiakkaiden ja toimittajien aktiivisena hankintana lähempää markkinoita ja tuotantoa (ns. ’second sourcing’).

Strategisempana toimenpiteenä on tuotannon uudelleen sijoittaminen, missä stabiilimmat alueet, kuten Eurooppa, näyttävät olevan vahvoilla. Tästä esimerkkinä toimii aurinkopaneelituotanto, jonka tuotannollinen keskittymä on osittain siirtymässä Kiinasta lähemmäs markkinoita Eurooppaan. Tällaiset muutokset tukevat yritysten vastuullisuustavoitteita ja tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille.

Kolmas kehityspolku näyttää liittyvän tuotekehitykseen. Tuotekehityksen kautta pyritään varmistamaan se, ettei kriittisiin komponentteihin tai verkostoihin synny liiketoiminnan kannalta liian suurta riskiä. Tämä polku on pitkä, sillä esimerkiksi yksittäisen komponentin auditointiin voi mennä vuosia. Ei myöskään ole tavatonta, että sama tuote rakentuu eri komponenteista ja toimitusketjuista eri markkinoille.

Toimitus- ja alihankintaketjujen muutoksilla on suora vaikutus yritysten käyttöpääomatarpeisiin, likviditeettiin ja riskeihin, kuten toimitusriskiin ja luottoriskiin. Siksi kaupan rahoituksen fasiliteetit, kuten saatava- ja toimittajarahoitusohjelmat, on välttämätöntä rakentaa yrityksen toimitus- ja alihankintaketjun toimintaa tukevaksi.

Mitä seuraavaksi?

Toimitus- ja alihankintaketjut ovat murroksessa, mutta globaali työnjako tulee pysymään vastakin. Lienee kuitenkin välttämätöntä, että toimitus- ja alihankintaketjuja on tarkasteltava uudelleen sekä ydinliiketoiminnan kilpailukyvyn että kaupan rahoituksen näkökulmasta. Toivottavaa on myös, että kansalliset politiikkavalinnat tukevat työvoiman saatavuutta, koulutusta ja tutkimusta. Niiden avulla saamme tämänkin murroksen käännettyä eduksemme.

Kirjoittaja: Business Lead Antti Niemelä, OP Yrityspankki Oyj
Blogin alkuperäinen lähde:
Suuri vientipäivä 2023 (kauppakamari.fi)

Pariisissa kävivät ICC Suomen edustajat Lenita Toivakka, maajohtaja sekä  Asta Kouri, projektipäällikkö, kertomassa ICC Suomen toiminnasta ja tavoitteista. Lue alta heidän havainnot ja poiminnot Pariisista.

Kansainvälinen Kauppakamari ICC edustaa 45 miljoonaa yritystä yli 100 maassa. Se on tärkeä neutraali yritysmaailman toimija, joka edustaa kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Tässä geopoliittisessa tilanteessa neutraalille, globaalille toimijalle on tarvetta.  ICC tekee työtä terveen kilpailun, hyvien kauppatapojen ja -prosessien sekä hyvän globaalin liiketoimintaympäristön puolesta yritysvetoisesti. Se on myös vahva vastuullisuuden ja yrittäjyyden edistäjä.

Koska haluamme kehittää ICC Suomen vahvaksi vaikuttajaksi ja yritysverkostoksi Suomessa, kävimme tutustumassa globaalin järjestön International Chamber of Commerce työhön ja painopisteisiin tässä geopoliittisessa tilanteessa.

Kansainvälisen kauppakamarin painopisteitä 2023:

• globaalin kaupan mahdollistaminen
• digitaalisen talouden ja kaupan edistäminen
• vastuullisuus ja ilmastotoimet kaikkien yritysten agendalle
• multilateraalisen yhteistyön vahvistaminen

Tapasimme ICC:n erinomaisen pääjohtajan John W.H. Denton AO sekä hänen osaavaa tiimiään. Kiitämme antoisista keskusteluista ja ideoista yhteistyön tiivistämiseksi. Olemme entistä vakuuttunempia siitä, että suomalaiset tarvitsevat ICC:n vaikuttamistyötä, palveluja ja globaalia verkostoa.

ICC tarjoaa tietoa ja palveluja yritysten kansainvälisen kaupan erilaisiin tarpeisiin. Näitä tarjoavat ICC Academy tästä, Incoterms eli toimitusehdot tästä, erilaiset sopimusmallit ja valtava määrä kansainvälisen kaupan tueksi laadittuja julkaisuja.

Ulkomaan kaupan asiantuntijoille tarkoitettuja kansainvälisiä työryhmiä on paljon. Näihin ovat myös suomalaiset asiantuntijajäsenemme tervetulleita. Työryhmissä jaetaan tietoa, vaihdetaan parhaita käytäntöjä sekä vaikutetaan kansainvälisen kaupan sääntelyyn.

Tutustuimme mm kansainvälisen verotuksen, Taxation and Trade Commission ajankohtaiseen vaikuttamistyöhön ja painopisteisiin.  Työryhmä laatii yritysmaailman näkemyksiä verotuksen kehittämiseen OECD:lle, YK:lle ja EU:lle.

Tutustuimme myös digitaalisen talouden ja kaupan (Digital Economy Commission) ajankohtaiseen kehittämistyöhön ja painopisteisiin. Työryhmän agendalla on mm Kyberturvallisuuden edistäminen sekä kyberturvallisuuden kestävän kehityksen tavoitteiden asettaminen ja yhteisten dataturvallisuutta parantavien periaatteiden luominen.

Tämän lisäksi erilaisia kansainvälisiä työryhmiä ovat muun muassa:

ICC Environment and Energy
ICC Trade and Investment
ICC Competition
ICC Innovation and IP
ICC Corporate Responsibility
ICC Banking and Finance

Tässä lisätietoa suomalaisista, jotka on nimetty ICC Suomen puolesta ICC:n kansainvälisiin työryhmiin.

Kiitämme Kansainvälisen Kauppakamarin pääsihteeriä, kollegojamme ja asiantuntijoita antoisista keskusteluista ja ideoista yhteistyön tiivistämiseksi. Olemme entistä vakuuttuneempia siitä, että suomalaiset yritykset tarvitsevat ICC:n vaikuttamistyötä, palveluja ja globaalia verkostoa.

Marraskuinen Pariisi hemmotteli meitä auringonpaisteella. Olemme myös iloisia siitä, että pääsimme vähän harjoittelemaan ranskan kielen taitojamme käytännössä.

Kansainvälinen kauppakamari tekee tiivistä yhteistyötä monien kansainvälisten organisaatioiden (mm WTO, YK, OECD, EU komissio, G20) kanssa. Matkalla me tutustuimme myös Suomen OECD Edustuston toimintaan. OECD merkittävänä kansainvälisenä organisaationa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille asiantuntijapalveluille ja IT- ratkaisuille. Vähemmän tunnettua suomalaisten yritysten keskuudessa on se, että ne voivat rekisteröityä OECD:n ostoportaaliin. ICC Suomi järjestää aiheeseen liittyvän tilaisuuden. Lisätietoa on tulossa.

Suomalaiset vientiyritykset ovat joutuneet kokemaan kovia viime vuosina. Korona-ajan haasteet, komponenttipula ja Venäjän sota ovat laittaneet monien yritysten pääkonttorit ja varsinkin osto-organisaatiot, trade compliance -osastot sekä trade finance -osastot työskentelemään kovassa paineessa. Kansainvälisen Kauppakamarin luomat pelisäännöt, kuten Incoterms, remburssisäännöt ja demand-takaussäännöt ovat olleet myös avainasemassa haasteita ratkaistaessa.

Tunne asiakkaasi (KYC)

Yksi tärkeimmistä toiminnoista vientikaupassa on kunnon taustatutkimuksen tekeminen sekä ostajista että myös toimittajista. Ne viejät, jotka olivat satsanneet ennen 24. helmikuuta tapahtunutta Venäjän hyökkäystä nettiportaaleihin, joiden avulla pystyy tarkistamaan helposti ostajan tai toimittajan mahdollisen sanktiostatuksen, ovat viimeistään nyt olleet tyytyväisiä investointiinsa.

Venäjä-sanktioiden tehtävänä on saada sota loppumaan ja sen vuoksi on tärkeää, että sanktioita noudatetaan tarkasti. Yritysten lisäksi Suomen ulkoministeriö on ollut kovan paineen alla, kun sanktiot tulivat voimaan nopealla vauhdilla ja monet yritykset halusivat saada varmistuksia ja kommentteja ministeriöstä, mikä aiheutti kovaa ruuhkaa ja luonnollisesti viiveitä. Selkeä ohje viejille on se, että viejien on aluksi itse yritettävä selvittää, onko asiakas tai Suomesta Venäjälle vietävä tuote sanktioitu. Ostajan ja toimittajan taustojen tutustumiseen on nyt varattava aikaa, sillä EU:n papereiden kahlaaminen ei ole helppoa ja EU-papereiden lukemisen lisäksi tulisi selvittää ostajan omistajat ja myytävän tuotteen loppukäyttö, mikä ei ole aina helppo työ. Luottotietoraportit, joita myyvät kansainväliset luottotietoyritykset, Google-haut ja asiakkaan haastatteleminen ovat niitä keinoja, millä KYC-raportti voidaan rakentaa. Ja muista aina tallentaa raportit ja tiedot!

Haasteet toimitusketjuissa

Koronan vuoksi maailmassa alkoi laajamittainen komponentti- ja raaka-ainepula. Jos Suomessa valmistettiin korkean teknologian tuotteita, mutta osa komponenteista jäi saapumatta joko Suomen tehtaalle tai loppuasiakkaan asennuspaikalle, niin edessä oli isoja viiveitä ja luultavasti myös niistä johtuvia rangaistusmaksuja. Tähän saakka vientiyritykset pitivät yleensä hyvin optimaalisia varastoja ja komponentteja tilattiin vain jo sovittuja kauppoja varten. Nyt viimeistään on alettu ainakin miettimään tiettyjen komponenttien puskurivarastoja. Jokaiselle yritykselle optimaalinen nettokäyttöpääoma eli varastot, myyntisaatavat, maksut toimittajille pitää analysoida nyt tarkasti.

”Ei munia yhteen koriin” sopii hyvin tavarantoimittajiin. Samaa ajattelumallia olisi varmasti pitänyt myös ajatella sellaisten suomalaisten viejien, joiden liikevaihdosta iso osa tuli Venäjän kaupasta. Kuten yksityishenkilöitä kehotetaan aina sijoitusvinkkinä ”hajottakaa sijoitussalkku”, niin sama pätee myös viennin kohdemaiden kanssa.

Kauppasopimus on kaiken perusta

Viimeistään tämän kriisin aikana on korostunut hyvän kauppasopimuksen merkitys. Hyvät sanktioihin viittaavat ehdot sekä ylivoimaisten esteiden (force majeure) kirjoittaminen yksityiskohtaisesti auttavat viejää, kun maailma muuttuu näinkin salamannopeasti. Toimitustapalausekkeiden (Incoterms) ymmärtäminen auttaa viejää ja tuojaa, jos tapahtuu yllättäviä vahinkoja tai toimitusketjuissa on haasteita, joiden vuoksi esimerkiksi kuljetukset eivät toimi normaalisti (hyvänä esimerkkinä Evergreen-konttilaivan juuttuminen Suezin kanaaliin).

Kauppasopimuksessa sovitaan myös maksuehdot. Suomesta voidaan toki viedä hyvinkin eksoottisiin maihin tai maihin, joissa poliittinen riski on korkea. Viejän tulee aina muistaa näissä vaikeiden maiden vientikaupoissa, että kauppahinnan saaminen Suomeen on varmistettu etukäteen. Etumaksut ja niiden myötä esimerkiksi ICC:n sääntöjen alla annetut takaukset ovat yksi keino. Toinen keino on remburssi, johon saadaan Suomessa toimivan pankin vahvistus. Molemmat ovat hyviä tapoja suojautua ostajariskiltä tai ostajamaan poliittiselta riskiltä.

”Naapuriapu” toimii myös vientiyritysten kesken

Varsinkin nyt kriisin aikana suomalaiset vientiyritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja parhaista käytännöistä ollaan valmiita kertomaan muillekin yrityksille. Kymmenen pistettä pitää antaa myös Kauppakamareille ympäri Suomen sekä myös EK:lle ja Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille, jotka ovat järjestäneet todella monia avoimia ja ilmaisia info-tilaisuuksia, mistä on ollut meille monelle tosi paljon apua.

Koska verkostoissa on voimaa niin: Jatketaan toistemme auttamista ja osallistutaan aktiivisesti järjestettäviin tapahtumiin ja kerrotaan myös muille omat ”parhaat käytännöt”

Matti Malminen
Kansainvälisen Kauppakamarin viejien ohjausryhmän puheenjohtaja
Konecranes, Vice President, Trade Finance, Trade Compliance

Euroopan komission tuore esitys EU:n kauppastrategiaksi vaikuttaisi laajalti myös Suomeen. Esityksessä on paljon hyvää, mutta ajaako liian kovat vaatimukset vientikumppaneille EU:n sopimuksettomaan tilaan.

Euroopan komissio on tehnyt esityksen EU:n uudeksi kauppastrategiaksi. Parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston arvioitavana oleva kauppastrategia toisi suuren linjamuutoksen EU:n kauppapolitiikkaan, sillä se toisi kauppakumppaneille mittavia uusia velvoitteita ilmastoa, ihmisoikeuksia ja työoloja koskien. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia myös Suomen vientiin ja tuontiin, suunnitteilla olevat EU:n hiilitullit esimerkkinä mainiten.

Uusien kauppasopimusten ohella EU aikoo keskittyä EU-maiden omien kauppaintressien suojaamiseen, mikä voi olla EU:n ulkopuolisestakin kaupasta ja investoinneista riippuvaiselle Suomelle haasteellista. Isojen EU-maiden kuten Ranskan intressit poikkeavat Suomen kauppapoliittisista tavoitteista.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ohella Suomelle on taloudellisesti erittäin tärkeää, että EU:n kauppasuhteet esimerkiksi USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän, jopa Britannian kanssa kehittyvät jatkossakin suotuisasti eikä protektionismiin syyllistytä puolin tai toisin.

Koronapandemian väistyessä kilpailujuoksu maailmantalouden herruudesta kiristyy suurvaltajännitteiden leimatessa sitä, joten on toki hyvä, että EU pitää puolensa tässä kisassa. On lähtökohtaisesti hyvä, että EU haluaa uudistaa maailmankaupan pelisääntöjä Maailman kauppajärjestö WTO:ta uudistamalla ja samalla selkeyttää valtionyhtiöihin, valtiontukiin sekä ilmastoon ja työoloihin tuotantoketjuissa liittyviä haasteita.

Mutta, jos WTO:n uudistaminen ei etene, ja samalla EU epäonnistuu kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa keskeisten kauppakumppanien kanssa ylikuormittamalla näitä sopimuksia tiukoilla, uusilla velvoitteilla, alkaa EU:n kauppapolitiikan tavoitteet murentua.

EU:n kauppapolitiikan on toki puolustettava valtioiden kansainvälisiä velvoitteita, sovittuja standardeja ja heijastettava EU:n arvoja, mutta jos se johtaa kauppasuhteissa sopimuksettomaan tilaan, ei se auta arvoja puhumattakaan kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista.

Ei sovi unohtaa, että vuoteen 2024 mennessä yli 85 prosenttia maailmantalouden kasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. ja EU:n kaupasta yhä 60 prosenttia perustuu WTO-sääntöihin. Suomen kaltaisen, viennistä, tuonnista ja investoinneista riippuvaisen talouden kannalta kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuus ja ennakoitavuus ovat elintärkeää, mutta uudet kauppasopimukset ja WTO:n säännöt vaativat kompromisseja myös EU:lta.

EU:ssa olisi syytä vielä tarkkaan harkita, onko sittenkään järkevää kaataa Kiinan kanssa tehty CAI-kumppanuussopimus tai Latinalaisen Amerikan kanssa neuvoteltu Mercosur-sopimus. Kauppapolitiikassakin on pidettävä pää kylmänä ja katse pitkän aikavälin tavoitteissa.

Maajohtaja Timo Vuori

Koronakriisi on lisännyt yritysten riskienhallinnan tärkeyttä, koska kauppakumppanit ovat voineet joutua maksuvaikeuksiin lyhyelläkin aikavälillä. Yritysten riskienhallinnassa on käytössä erilaisia käytännön työkaluja ja toimia. Jokainen yritys toki rakentaa omat liiketoiminnan hallintajärjestelmänsä omiin tarpeisiin vastaavaksi.

Nyt ICC on koonnut laajan yhteenvedon työkaluista ja tietolähteistä, joiden avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan kauppakumppaninsa taustat ja olemassaolon.

ICC Identity Management Guide on tutustumisen arvoinen opas yrityksille niiden koosta ja toimialasta riippumatta:
icc-identity-management-guide