Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen toimintasuunnitelma vuodelle 2021 on vahvistettu syyskokouksessa 11.12.2020.  Arvioimme mukaan kohti vuotta 2021 edetään seuraavin aatoksin:

Koronasta elpyvä talous. Vuonna 2021 koronapandemia vaikuttaa yhä maailmantalouteen, mutta IMF ennustaa päämarkkinoille nopeaa toipumista. Kiina toipuu nopeimmin, mutta myös Amerikkaan ja Eurooppaan odotetaan vahvaa kasvua, kun pandemia saadaan kuriin. Elpymistoimien on oltava tervettä kasvua ja taloutta uudistavia, mutta ei protektionismia tukevaa.

Poliittista epävarmuutta. Poliittiset riskit ovat yhä läsnä markkinoilla. Euroopan haaste on elpymi-sen onnistuminen ja Brexitin vaikutukset. USA haastaa Kiinaa politiikassa ja taloudessa presidentistä riippumatta. Kiina kaipaa sosiaalisesti tasapainoista kasvua, ja vahvistaa omavaraisuutta. Venäjä tasapainoilee demokratian ja talouden uudistamistarpeiden kanssa. Erilaiset jännitteet voivat aiheuttaa yllätyksiä taloudessa ja kaupankäynnissä vuonna 2021. Suomi voi kärsiä vientimarkkinoiden epävarmuudesta.

Avoin talous, kestävä kasvu, vapaakauppa ja terve kilpailu Suomen etu. Suomen etujen mukaista on, että koronapandemian aikana ja jälkeen päästään markkinoilla nopeasti takaisin avoimeen talouteen, vapaaseen kauppaa, jossa kestävä kasvu ja terve kilpailu ohjaavat yritysten toimintaan. Valtioiden rooli on varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset ja kannustaa yrittäjyyttä ja yksityisiin investointeihin. Kansainvälisen kaupan pelisääntöjen on perustuttava fiksuun sääntelyyn ja toimivaan itsesääntelyyn. Suomen on vahvistettava määrätietoisesti omaa kansainvälistä kilpailukykyään.

ICC-toiminnan lähtökohdat – meillä ja maailmassa 2021

Kansainvälinen missio ja visio – kauppa auttaa kaikkia kasvussa. Vuonna 2021 Kansainvälinen kauppakamari ICC jatkaa työtään 102. toimintavuotena ottaen huomioon kansainvälinen missio ”We make business work for everyone, every day, everywhere” ja visio ”We enable business worldwide to secure peace, prosperity and opportunity for all”.

Käytännössä kansainvälinen ICC-toiminta rakentuu seuraavien tavoitteiden edistämiseen:

1. Kauppa ja investoinnit (Trade and Investment)
2. Kattava ja kestävä kasvu (Inclusive and Green Growth)
3. Innovaatioiden laaja hyödyntäminen (Innovation for All)
4. Vakauden, rauhan ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Peace and Prosperity)
5. Kehityksen rahoittaminen (Finance for Development)

Vaikuttamisessa ja itsesääntelyn sekä palveluiden kehittämisessä hyödynnetään yritysasiantuntija-verkostojen (ICC Commissions) toimintaa kauppapolitiikasta verotukseen ja kaupan rahoitukseen. Tämän ohella ICC toteuttaa yritysyhteistyöllä ajankohtaisia aloitteita ja projekteja.

Valikoiva verkostomainen yritysyhteistyö. Vuonna 2021 Suomessa Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen osasto ry (ICC Suomi) toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenyritysten ja yhteisöjen, Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien sekä muiden elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Edustamme suomalaisten yritysten intressejä ICC:n kansainvälisessä yhteistyössä ja kehitämme suomalaisyritysten kansainvälisen kaupan osaamisesta laaja-alaisesti ICC:n ohjeita ja suosituksia hyödyntäen.

Yhdessä ICC-ryhmissä toimivien suomalaisjäsenten kanssa nostamme Suomelle tärkeitä teemoja ICC:n agendalle. Toimintavuoden 2021 aikana kehitämme ICC Suomen toimintamallia ja yritysasiantuntijaryhmien, ICC Suomen seurantaryhmien toimintaa ja agendan priorisointia.

Lisätiedot: ICC Suomen toimintasuunnitelma ja luottamushenkilö- sekä asiantuntijavalinnat vuodelle 2021: ICC Suomi syyskokous – Liite ICC TOIMINTA JA TEKIJÄT 2021 -final

Lisätiedot: Toimintaympäristö ja ICC Suomen toiminta 2020 – 2021 lyhyesti: ICC-syyskokous 11-12-2020 – FINAL

Maailmantalous on viime kuukaudet ollut koronakourissa. Vaikka Euroopan ja erityisesti Suomen tautitilanne on helpottanut, niin muissa maanosissa tilanne on edelleen hyvin herkkä, jopa katastrofinen. Tänä vaikuttaa väistämättä maailmantalouteen ja heijastuu myös Suomen viennin kautta Suomen talouteen.

Epävarmuus ei poistu ennenkuin koronavirukseen löytyy lääketieteellinen ratkaisu, mutta senkin jälkeen maailmantaloudessa jatkuu epävarmuus, jotka ruokkii kärjistyvät suurvaltasuhteet, protektionismi ja nationalismi. Korona uhkaa kääntää kansoja ja valtioita sisäänpäin. Kuvitellaan että globaalit haasteet hoituvat lokaaleilla ratkaisuilla. Oikea lääke ei kuitenkaan ole rajojen sulkeminen ja kotiinpäin vetäminen.

Koronan aikana on taloutta joudutaan rajoittamaan, mutta viennin ja tuonnin sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta rajoituksen on pidettävä vain suhteellisinä. Samalla on uskallettava jo rakentaa yhdessä keinoja ja pelisääntöjä kuinka globaalit riskit ratkaistaan globaalilla yhteistyöllä. Ei ilmastonmuutos pysähdy valtioiden rajoille eikä pandemiatkaan tunne tullitarkastuksia.

Jokaisella maalla on oltava ensiapukeinot käytössään sammuttaa tulipalot ja kriisit, mutta entistä enemmän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kriisien ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun ja jälkihoitoon. Suomelle luonteva yhteistyö tapahtuu EU:n puitteissa, mutta myös monenkeskeistä kansainvälistä yhteistyötä kaivataan.

Yritykset joutuvat toki pohtimaan myös riskienhallintaa globaaleissa kriiseissä ja pohtimaan tuotanto- ja hankintaverkostojaan. Käytännössä kuitenkin globaalisti hajautettu ja laaja kumppaniverkosto toimii kriiseissäkin paremmin kuin vahvasti alueellinen tai lokaali.

Koronan oppeja on, ettei ”kaikkia munia kannata pitää yhdessä korissa”. Jatkossakin talous toimii riskittömämmin, jos se perustuu Made With World -konseptille.

Timo Vuori, maajohtaja

 

Euroopan komissio on tarttunut tomerasti toimiin vihreän talouden edistämiseksi EU:ssa. EU-maiden halutaan olevan maailmassa edelläkävijöitä muutoksessa ilmastoneutraaliksi taloudeksi. Tuore komissio on linjannut useita toimia, joilla se aikoo viedä asiaa eteenpäin. Toimiin kuuluu muun muassa EU:n teollisuus-, ympäristö-, kemikaali-, metsä- ja kauppapolitiikan kehittäminen entistä ilmastoneutraalimmaksi. Yhtenä keinona on nostettu esille hiilitullien asettamien tuotteille, jotka on valmistettu merkittävien ilmastopäästöjen kera. Komission kaavailut ovat herättäneet innostusta ja huolta. Itse suhtaudun ajatukseen ennakkoluulottomasti – miksipä ei. Mutta toki ekoprotektionismin loukkuun EU ei saa joutua.

Lähtökohtaisesti ajatus hiilitulleista on loistava. Miksi Kiina tai Indonesia saisi saada kilpailuetua siitä, että se valmistaa esimerkiksi terästä omissa, perinteisissä tuotantolaitoksissa vähemmän ympäristöystävällisesti ja valtaa myös maailman sekä Euroopan markkinoita edullisilla hinnoilla? Tasavertaisempien kilpailuedellytysten luominen nimenomaisesti vaati, että tuo isompi hiilijalanjälki eli ympäristörasitus laitetaan rasittamaan noita tuotteita, jos ne pyrkivät puhtaamman teknologian ja tuotannon eurooppalaisille markkinoille. Ympäristö- ja ilmastosaastuttamiselle pitää olla hinta.

Haasteena ilmeisesti on se, miten asetaan läpinäkyvät ja ennakoitavat kriteerit hiilitulleilla tavalla, jotka vastaavat myös WTO:n pelisääntöjä ja ovat sopusoinnussa muiden kansainvälisten sitoumusten kanssa. Ja eri toimialat ja toimijat myös Euroopassa kohtaavat erilaisia haasteita hiilitullien vaikuttaessa hankinta- ja tuotantoketjuissa. Nämä pitää toki selvittää, sillä syrjivään ja laittomaan ekoprotektionismiin EU:n ei kannata sortua, sillä USA ja Kiina kyllä osaavat vastatoimet. Mutta toisaalta, jos muutosta halutaan, joutuu kauppapoliittiset intressit joustamaan ilmastopoliittisten intressien paineessa.

Kansainvälisellä kauppakamarilla ei ole vielä ehdotonta ja lopullista kantaa asiaan. Henkilökohtaisesti suhtaudun asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti, sillä hiilitullit voivat olla niitä ainoita ja tehokkaita keinoja varmistaa eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tasavertaisempia toimintaedellytyksiä globaalissa taloudessa täysin hyväksyttävin eli ilmastoperusteina. Toki juristina ymmärrän että hiilitullien on täytettävä erilaiset kansainvälisen kaupan pelisäännöt, mutta silti juridiikasta se ei saa jäädä kiinni. Samanaikaisesti pitäisi WTO:n alaisuudessa potkia eteenpäin pari vuotta sitten umpisolmuun ajautuneita ympäristöteknologiatuotteiden tullivapauteen tähtääviä EGA-neuvotteluita.

Kansainvälisen kaupan pelisäännöt kaipaavat uudistamista. Niiden pitää elää ajan hermolla, mutta niitä ei toki saa käyttää vääränlaiseen protektionismiin. EU voi osoittaa johtajuutta pelaamalle tämän pelin oikein ja taitavasti – talouden ja ympäristön kannalta.

Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC

Epävarmuus on uusi normaali. Se tulee väistämättä jatkumaan maailman politiikassa ja taloudessa myös vuonna 2020. Tällä on vaikutusta yritysten toimintaan, kansainväliseen kauppaan ja investointeihin. Epävakaus ja sitä kautta epävarmuus toimintaympäristössä tuntuu.

Vuosi 2020 on USA:n presidenttivaalien vuosi. Presidentti Trumpi pitää väistämättä kauppapoliittisessa jännityksessä niin Eurooppaa kuin Kiinaa. Se on pelin henki myös 2020. Vaikka USA ja Kiina sorvaisivat jotain kauppadiilejä, niin kansallinen turvallisuus mukaan lukien kyberturvallisuus – case Huawei / 5G – tuskin ratkeaa ennen vaaleja. Tämä väistämättä tuntuu myös Euroopassa.

Euroopan unioni hakee nyt kunniahimoisesti kasvua vihreästä taloudesta. Hyvä niin. Ilmastoneutraali ja resurssitehokas talous on hyvä tavoite, mutta mihinkään talouden downshiftaukseen Euroopassa ei ole varaa. Nykyisen ja tulevan teknologian avulla luonnonvarojen rajallisuushaaste kyllä pystytään ratkaisemaan. EU:n on syytä jatkaa aidosti sisämarkkinoiden syventämistä sekä tervettä ja reilua vapaakauppaa edistävää kauppapolitiikkaa.

Entä sitten Suomi. Olemme taloudellisesti riippuvaisia maailmantalouden suhdanteista, mutta samalla pitäisi uskaltaa ja jaksaa uudistaa Suomea yhteiskuntana. Nyt politiikka vain valitettavasti alkaa mennä meilläkin someiluksi ja kuittailuksia. Isot ja pienet asiat hukkuvat politiikan mutapainiin. Peiliin katsomisen paikka kaikilla puolueilla. Nyt tarvitaan aitoa arvojohtajuutta myös politiikassa, mutta se kaipaa tuekseen ripauksen realismia, jotta Suomen uudistuminen aidosti edistyy.

Yritysten ääni pitää kuulua vahvasti poliittisessa päätöksenteossa, mutta myös yritysten ajatusmaailma kaipaa uudistumista. Pohjoismainen markkinatalous on edelleen ainutlaatuinen saavutus, mutta sen pitää myös uudistua. Samalla poliittisten päättäjien on muistettava yritysten kilpailukykyä Suomessakin rakentaessaan, että yrityksillä on vaihtoehtoja, mutta Suomella ei. Siksi koko Suomen missio on oltava tervettä taloutta ja työpaikkoja luova sekä kannustava.

Yritykset ovat ongelman ratkaisu, eivät ongelma, mutta myös yritysten pitää ymmärtää entistä paremmin yhteiskunnalliset tarpeet ja paineet. Tämä vaatii uudenlaista viisautta ja herkkyyttä sekä rohkeutta kaikilta toimijoilta. Suomessa jos jossain maailmalla on mahdollista tässä onnistua. Jos vain uskallamme uudistua. Seuraavista vaaleista tai some-kiivailusta riippumatta…

Maajohtaja Timo Vuori

 

 

Kello käy eikä Brexit -ratkaisua näy voisi viime aikojen poliittista peliä Britanniassa kuvata osuvasti. Valitettavasti Britannia on astunut syvälle Brexit-suohon eikä yhteisen kansallisen tahtotilan muodostaminen tahdo onnistua. Kova Brexit 12.4.2019 alkaen on varteenotettava vaihtoehto, mutta siirtymäajallista Brexit-ratkaisua 22.5.2019 tai koko Brextin peruuntumistakin toivotaan.

Britanniassa asia on umpisolmussa, koska kummankaan pääpuolueen riveistä löydy enemmistölle sopivaa ratkaisua asiaan. Ja Brysselissä sekä EU27-maiden pääkaupungeissa kärsivällisyys alkaa olla kovilla. Yhä useamman kuulee Brysselin käytävillä kuulevan toteavan, että heitetään britit ulos että voidaan palata arkiseen EU-agendaan.

Brexit-umpisolmun avaaminen tai jälkipyykin pesu voi hyvinkin jäädä Suomen EU-puheenjohtajakaudelle. Silloin Suomen on syytä muistaa vanha poliittinen viisaus – kansainvälisissä suhteissa emme ole tuomareita, enemmänkin lääkäreitä. Kävi Brexitissä miten tahansa EU kaipaa Britanniaa ja päinvastoin. Sen historia on osoittanut, eikä tulevaisuus tee siinä suhteessa poikkeusta.

Kirjoittaja Timo Vuori on Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja. Hän seuraa Brexitiä kv.verkostojensa kautta Brysselin ja Lontoon kabinetit mukaan lukien.