Koronakriisi on lisännyt yritysten riskienhallinnan tärkeyttä, koska kauppakumppanit ovat voineet joutua maksuvaikeuksiin lyhyelläkin aikavälillä. Yritysten riskienhallinnassa on käytössä erilaisia käytännön työkaluja ja toimia. Jokainen yritys toki rakentaa omat liiketoiminnan hallintajärjestelmänsä omiin tarpeisiin vastaavaksi.

Nyt ICC on koonnut laajan yhteenvedon työkaluista ja tietolähteistä, joiden avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan kauppakumppaninsa taustat ja olemassaolon.

ICC Identity Management Guide on tutustumisen arvoinen opas yrityksille niiden koosta ja toimialasta riippumatta:
icc-identity-management-guide

Kansainvälinen kilpajuoksu koronapandemian kukistamiseksi rokotteiden avulla jatkuu kiivaana. Erityisesti läntiset teollisuusmaat käyvät tiukkaa kamppailua rokotteiden saatavuudesta ja sitä kautta tehokkaasta kansallisesta rokottamisesta. Erilaisia kansallisia toimiakin on harkittu.

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ollut mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jonka osoittaa rokotenationalismin olevan haaste maailmantalouden nopealle toipumiselle. Se että yksittäinen maa nostaa itsensä kuiville koronasta ei vielä palauta maailmantaloutta normaaliksi. Siksi ICC peräänkuuluttaakin toimia joilla tehokas rokottaminen varmistetaan maailmanlaajuisesti ja sitä kautta maailmantalous pääsee takaisin kasvu-uralle.

ICC:n selvitys asiasta sisältää mielenkiintoista lisätietoa: icc-summary-for-policymakers-the-economic-case-for-global-vaccination

 

Korona-aika on pakottanut useat yritykset nopeuttamaan liiketoiminnan digitalisaatiota, koska etätyöskentely on vaikeuttanut fyysisiä toimia. Yksi esimerkki on kansainvälisen kaupan rahoitus, joka tuntuu nyt ottavan vauhdilla askelia eteenpäin.

ICC on vuosikymmenten ajan muokannut kansainvälisen kaupan maksutapoja rembursseja perittäviä koskevien ohjeiden kautta. Nyt ICC on päivittämässä useita perinteisten maksutapojen ohjeita vastaamaan digitaalista aikaa sekä luomassa täysin uusiakin suosituksia.

Markkinoilla on myös paljon kaupallisia, pankkien vetämiä hankkeita, jotka aikanaan tulevat muokkaamaan kaupan rahoitusta pankkien ja yritysten kannalta.

Parhaillaan ICC valmistelee 20210125-position-paper-on-drafting-icc-rules-for-supply-chain -suosituksiaan. Koronan jälkeen kansainvälisen kaupan maksutavat ja rahoitus todennäköisesti ovat ottaneet isoja loikkia eteenpäin. Suomalaisten yritysten ja pankkien rahoitusosaajat ovat tiiviisti mukana näissä valmisteluissa.

 

 

Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen toimintasuunnitelma vuodelle 2021 on vahvistettu syyskokouksessa 11.12.2020.  Arvioimme mukaan kohti vuotta 2021 edetään seuraavin aatoksin:

Koronasta elpyvä talous. Vuonna 2021 koronapandemia vaikuttaa yhä maailmantalouteen, mutta IMF ennustaa päämarkkinoille nopeaa toipumista. Kiina toipuu nopeimmin, mutta myös Amerikkaan ja Eurooppaan odotetaan vahvaa kasvua, kun pandemia saadaan kuriin. Elpymistoimien on oltava tervettä kasvua ja taloutta uudistavia, mutta ei protektionismia tukevaa.

Poliittista epävarmuutta. Poliittiset riskit ovat yhä läsnä markkinoilla. Euroopan haaste on elpymi-sen onnistuminen ja Brexitin vaikutukset. USA haastaa Kiinaa politiikassa ja taloudessa presidentistä riippumatta. Kiina kaipaa sosiaalisesti tasapainoista kasvua, ja vahvistaa omavaraisuutta. Venäjä tasapainoilee demokratian ja talouden uudistamistarpeiden kanssa. Erilaiset jännitteet voivat aiheuttaa yllätyksiä taloudessa ja kaupankäynnissä vuonna 2021. Suomi voi kärsiä vientimarkkinoiden epävarmuudesta.

Avoin talous, kestävä kasvu, vapaakauppa ja terve kilpailu Suomen etu. Suomen etujen mukaista on, että koronapandemian aikana ja jälkeen päästään markkinoilla nopeasti takaisin avoimeen talouteen, vapaaseen kauppaa, jossa kestävä kasvu ja terve kilpailu ohjaavat yritysten toimintaan. Valtioiden rooli on varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset ja kannustaa yrittäjyyttä ja yksityisiin investointeihin. Kansainvälisen kaupan pelisääntöjen on perustuttava fiksuun sääntelyyn ja toimivaan itsesääntelyyn. Suomen on vahvistettava määrätietoisesti omaa kansainvälistä kilpailukykyään.

ICC-toiminnan lähtökohdat – meillä ja maailmassa 2021

Kansainvälinen missio ja visio – kauppa auttaa kaikkia kasvussa. Vuonna 2021 Kansainvälinen kauppakamari ICC jatkaa työtään 102. toimintavuotena ottaen huomioon kansainvälinen missio ”We make business work for everyone, every day, everywhere” ja visio ”We enable business worldwide to secure peace, prosperity and opportunity for all”.

Käytännössä kansainvälinen ICC-toiminta rakentuu seuraavien tavoitteiden edistämiseen:

1. Kauppa ja investoinnit (Trade and Investment)
2. Kattava ja kestävä kasvu (Inclusive and Green Growth)
3. Innovaatioiden laaja hyödyntäminen (Innovation for All)
4. Vakauden, rauhan ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Peace and Prosperity)
5. Kehityksen rahoittaminen (Finance for Development)

Vaikuttamisessa ja itsesääntelyn sekä palveluiden kehittämisessä hyödynnetään yritysasiantuntija-verkostojen (ICC Commissions) toimintaa kauppapolitiikasta verotukseen ja kaupan rahoitukseen. Tämän ohella ICC toteuttaa yritysyhteistyöllä ajankohtaisia aloitteita ja projekteja.

Valikoiva verkostomainen yritysyhteistyö. Vuonna 2021 Suomessa Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen osasto ry (ICC Suomi) toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenyritysten ja yhteisöjen, Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien sekä muiden elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Edustamme suomalaisten yritysten intressejä ICC:n kansainvälisessä yhteistyössä ja kehitämme suomalaisyritysten kansainvälisen kaupan osaamisesta laaja-alaisesti ICC:n ohjeita ja suosituksia hyödyntäen.

Yhdessä ICC-ryhmissä toimivien suomalaisjäsenten kanssa nostamme Suomelle tärkeitä teemoja ICC:n agendalle. Toimintavuoden 2021 aikana kehitämme ICC Suomen toimintamallia ja yritysasiantuntijaryhmien, ICC Suomen seurantaryhmien toimintaa ja agendan priorisointia.

Lisätiedot: ICC Suomen toimintasuunnitelma ja luottamushenkilö- sekä asiantuntijavalinnat vuodelle 2021: ICC Suomi syyskokous – Liite ICC TOIMINTA JA TEKIJÄT 2021 -final

Lisätiedot: Toimintaympäristö ja ICC Suomen toiminta 2020 – 2021 lyhyesti: ICC-syyskokous 11-12-2020 – FINAL

Maailmantalous on viime kuukaudet ollut koronakourissa. Vaikka Euroopan ja erityisesti Suomen tautitilanne on helpottanut, niin muissa maanosissa tilanne on edelleen hyvin herkkä, jopa katastrofinen. Tänä vaikuttaa väistämättä maailmantalouteen ja heijastuu myös Suomen viennin kautta Suomen talouteen.

Epävarmuus ei poistu ennenkuin koronavirukseen löytyy lääketieteellinen ratkaisu, mutta senkin jälkeen maailmantaloudessa jatkuu epävarmuus, jotka ruokkii kärjistyvät suurvaltasuhteet, protektionismi ja nationalismi. Korona uhkaa kääntää kansoja ja valtioita sisäänpäin. Kuvitellaan että globaalit haasteet hoituvat lokaaleilla ratkaisuilla. Oikea lääke ei kuitenkaan ole rajojen sulkeminen ja kotiinpäin vetäminen.

Koronan aikana on taloutta joudutaan rajoittamaan, mutta viennin ja tuonnin sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta rajoituksen on pidettävä vain suhteellisinä. Samalla on uskallettava jo rakentaa yhdessä keinoja ja pelisääntöjä kuinka globaalit riskit ratkaistaan globaalilla yhteistyöllä. Ei ilmastonmuutos pysähdy valtioiden rajoille eikä pandemiatkaan tunne tullitarkastuksia.

Jokaisella maalla on oltava ensiapukeinot käytössään sammuttaa tulipalot ja kriisit, mutta entistä enemmän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kriisien ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun ja jälkihoitoon. Suomelle luonteva yhteistyö tapahtuu EU:n puitteissa, mutta myös monenkeskeistä kansainvälistä yhteistyötä kaivataan.

Yritykset joutuvat toki pohtimaan myös riskienhallintaa globaaleissa kriiseissä ja pohtimaan tuotanto- ja hankintaverkostojaan. Käytännössä kuitenkin globaalisti hajautettu ja laaja kumppaniverkosto toimii kriiseissäkin paremmin kuin vahvasti alueellinen tai lokaali.

Koronan oppeja on, ettei ”kaikkia munia kannata pitää yhdessä korissa”. Jatkossakin talous toimii riskittömämmin, jos se perustuu Made With World -konseptille.

Timo Vuori, maajohtaja