Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osasto esittää ulkomaankaupan asiakirjojen sähköistämistä

Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osasto, ICC Finland, alkaa valmistella kansainvälisen kaupan asiakirjojen sähköistämisen mahdollistavaa lakimuutosta. Lain tarkoituksena on mahdollistaa ulkomaankaupan sähköinen dokumentaatio paperisen sijasta. Yli 90% Suomen ulkomaankaupasta toteutuu merikuljetuksin, jossa käytetään yhä paperidokumentteja. Laki tehostaisi ulkomaankaupan etuuskohteluiden ja rajoitusten hallinnointia ja samalla sujuvoittaisi suomalaisyritysten liiketoimintaa luoden kilpailuetua verrattuna niihin maihin, joissa lakia ei olla säädetty käytäntöön.

YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden komissio on vuonna 2017 luonut sähköisesti siirrettävien dokumenttien mallilain (MLETR – Model Law on Electronic Transferable Records), jonka tavoitteena on mahdollistaa sähköisesti siirrettävien kaupankäynnin dokumenttien laillinen käyttö sekä kotimaassa että ulkomailla. ICC Suomen Digital Economy -asiantuntijaryhmä, puheenjohtaja Harri Rantasen johdolla, on aloittamassa toimet mallilain implementoimiseksi Suomeen. 

MLETR koskee sähköisiä siirrettäviä kaupankäynnin dokumentteja, jotka vastaavat toiminnallisesti siirrettäviä asiakirjoja tai välineitä. Siirrettäviä asiakirjoja tai välineitä ovat tyypillisesti konossementit, vekselit, velkakirjat ja varastokuitit.  

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo toteaa perusteluiden kaupan asiakirjojen sähköistämisen eduista vientikaupalle olevan vahvat. ICC Suomi on saanut aloitteelleen esimerkkiä Kansainvälisen Kauppakamari ICC:n toiminnasta mm. Britanniassa. 

”Kansainvälinen Kauppakamari ICC on ollut edelläkävijä monissa kansainvälistä kauppaa uudistaneissa prosesseissa, ja kaupan sähköistäminen on hyvä esimerkki ICC:n johtoroolista. Uudistus merkitsee kustannustehokkaampaa, kestävämpää ja avoimempaa ulkomaankauppaa. Siten kaupan digitalisointi vastaisi tavoitteeseen vahvistaa Suomen kilpailukykyä”, sanoo ICC Suomen maajohtaja Pohjanheimo.     

Uuden mallilain toimeenpanon myötä voitaisiin tehostaa ulkomaankaupan etuuskohteluiden ja rajoitusten hallinnointia ja samalla sujuvoittaa liiketoimintaa. “Mallilaki edistäisi myös vastuullista liiketoimintaa, sillä kansainvälisen kaupan täysimääräinen digitalisaatio vähentäisi kuljetettavan paperin määrää ja käyttöä ulkomaankaupassa niin alueellisesti kuin globaalilla tasolla”, Pohjanheimo jatkaa. 
 
Suomessa tarve muutokselle suuri maantieteellisen sijainnin takia 

Tarve mallilain adoptoimiselle Suomessa on suuri. Suomen maantieteellisen sijainnin takia merikuljetusyhteydet ovat kriittinen osa Suomen harjoittaman ulkomaankaupan rakennetta, sillä yli 90 % Suomen ulkomaankaupasta tapahtuu meriteitse. Merikuljetuksissa käytetäänkin yhä yleisesti paperidokumentaatiota ja erityisesti siihen liittyvien perusasiakirjojen, konossementin (Bill of Lading), digitalisoituminen on edennyt hitaasti.  
 
”Vaikka jo nyt on olemassa sopimuslakiin perustuvia sovelluksia ja alustoja, joissa kansainvälisen kaupankäynnin ja sen rahoittamisen prosessit voidaan hoitaa digitaalisesti, ei laajamittainen ja helposti skaalautuva käyttö ole toteuttavissa ilman lainsäädännön tukea. Tarvittava lainsäädännöllinen tuki voidaan saavuttaa lisäyksellä digitaalisen dokumentaation rinnakkaiskäytöstä kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön. Näin sallisimme sähköisesti siirrettävien kaupankäynnin dokumenttien käytön paperidokumenttien rinnalla ja vähitellen siirtyä kokonaan sähköisiin asiakirjoihin”, sanoo Rantanen. 
 
Sähköisesti siirrettävien dokumenttien käyttöön siirtymisellä vältytään myös hankalilta lainvalintaongelmilta ja luodaan edellytykset tehokkaille kaupan rahoitusvakuuksille myös digiaikana.   
 
”Tällä muutoksella helpotamme myös Suomen osalta sähköisesti siirrettävien kaupankäynnin dokumenttien rajat ylittävää käyttöä tukemalla periaatetta, jonka mukaan sähköisesti siirrettävien asiakirjojen ulkomaista alkuperää tai käyttöä ulkomailla ei syrjitä. Tästä syntyisi merkittäviä säästöjä yrityksille sekä kilpailuetua suhteessa muihin maihin, jotka eivät ole säätäneet käytäntöön kyseistä mallilakia”, sanoo Rantanen.  

Kansainvälinen kauppakamari (International Chamber of Commerce, ICC) on ainoa elinkeinoelämän maailmanlaajuinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö, joka kattaa kaikki toimialat tuotannosta kauppaan, jakeluun ja palveluihin. Järjestö edustaa yli 45 miljoonaa yritystä ympäri maailman. ICC Suomi on Suomen elinkeinoelämän kanava osallistua maailmanlaajuinen yrityselämän yhteistyöhön. ICC Suomi toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä.

Lisätiedot

Päivi Pohjanheimo

Päivi Pohjanheimo

Maajohtaja

0505738494