ICC Finland

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ainoa globaali, kaikki toimialat kattava yhteistyöjärjestö, jolla on 6,5 miljoonaa yritystä ja järjestöjä jäsenenä yli 140 maasta ja kansallisia toimistoja kaikissa maanosissa, 92 maassa, kuten Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, USA ja luonnollisesti Suomessa - ICC Suomi.

Haku

Kielivalikko

  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska
  • Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Julkaisut
  • Vastuullinen yritys
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

Vientiyritysten tärkeimmät opit

25.4.2022 by ICC Finland

Kuva: Matti Malminen

Suomalaiset vientiyritykset ovat joutuneet kokemaan kovia viime vuosina. Korona-ajan haasteet, komponenttipula ja Venäjän sota ovat laittaneet monien yritysten pääkonttorit ja varsinkin osto-organisaatiot, trade compliance -osastot sekä trade finance -osastot työskentelemään kovassa paineessa. Kansainvälisen Kauppakamarin luomat pelisäännöt, kuten Incoterms, remburssisäännöt ja demand-takaussäännöt ovat olleet myös avainasemassa haasteita ratkaistaessa.

Tunne asiakkaasi (KYC)

Yksi tärkeimmistä toiminnoista vientikaupassa on kunnon taustatutkimuksen tekeminen sekä ostajista että myös toimittajista. Ne viejät, jotka olivat satsanneet ennen 24. helmikuuta tapahtunutta Venäjän hyökkäystä nettiportaaleihin, joiden avulla pystyy tarkistamaan helposti ostajan tai toimittajan mahdollisen sanktiostatuksen, ovat viimeistään nyt olleet tyytyväisiä investointiinsa.

Venäjä-sanktioiden tehtävänä on saada sota loppumaan ja sen vuoksi on tärkeää, että sanktioita noudatetaan tarkasti. Yritysten lisäksi Suomen ulkoministeriö on ollut kovan paineen alla, kun sanktiot tulivat voimaan nopealla vauhdilla ja monet yritykset halusivat saada varmistuksia ja kommentteja ministeriöstä, mikä aiheutti kovaa ruuhkaa ja luonnollisesti viiveitä. Selkeä ohje viejille on se, että viejien on aluksi itse yritettävä selvittää, onko asiakas tai Suomesta Venäjälle vietävä tuote sanktioitu. Ostajan ja toimittajan taustojen tutustumiseen on nyt varattava aikaa, sillä EU:n papereiden kahlaaminen ei ole helppoa ja EU-papereiden lukemisen lisäksi tulisi selvittää ostajan omistajat ja myytävän tuotteen loppukäyttö, mikä ei ole aina helppo työ. Luottotietoraportit, joita myyvät kansainväliset luottotietoyritykset, Google-haut ja asiakkaan haastatteleminen ovat niitä keinoja, millä KYC-raportti voidaan rakentaa. Ja muista aina tallentaa raportit ja tiedot!

Haasteet toimitusketjuissa

Koronan vuoksi maailmassa alkoi laajamittainen komponentti- ja raaka-ainepula. Jos Suomessa valmistettiin korkean teknologian tuotteita, mutta osa komponenteista jäi saapumatta joko Suomen tehtaalle tai loppuasiakkaan asennuspaikalle, niin edessä oli isoja viiveitä ja luultavasti myös niistä johtuvia rangaistusmaksuja. Tähän saakka vientiyritykset pitivät yleensä hyvin optimaalisia varastoja ja komponentteja tilattiin vain jo sovittuja kauppoja varten. Nyt viimeistään on alettu ainakin miettimään tiettyjen komponenttien puskurivarastoja. Jokaiselle yritykselle optimaalinen nettokäyttöpääoma eli varastot, myyntisaatavat, maksut toimittajille pitää analysoida nyt tarkasti.

”Ei munia yhteen koriin” sopii hyvin tavarantoimittajiin. Samaa ajattelumallia olisi varmasti pitänyt myös ajatella sellaisten suomalaisten viejien, joiden liikevaihdosta iso osa tuli Venäjän kaupasta. Kuten yksityishenkilöitä kehotetaan aina sijoitusvinkkinä ”hajottakaa sijoitussalkku”, niin sama pätee myös viennin kohdemaiden kanssa.

Kauppasopimus on kaiken perusta

Viimeistään tämän kriisin aikana on korostunut hyvän kauppasopimuksen merkitys. Hyvät sanktioihin viittaavat ehdot sekä ylivoimaisten esteiden (force majeure) kirjoittaminen yksityiskohtaisesti auttavat viejää, kun maailma muuttuu näinkin salamannopeasti. Toimitustapalausekkeiden (Incoterms) ymmärtäminen auttaa viejää ja tuojaa, jos tapahtuu yllättäviä vahinkoja tai toimitusketjuissa on haasteita, joiden vuoksi esimerkiksi kuljetukset eivät toimi normaalisti (hyvänä esimerkkinä Evergreen-konttilaivan juuttuminen Suezin kanaaliin).

Kauppasopimuksessa sovitaan myös maksuehdot. Suomesta voidaan toki viedä hyvinkin eksoottisiin maihin tai maihin, joissa poliittinen riski on korkea. Viejän tulee aina muistaa näissä vaikeiden maiden vientikaupoissa, että kauppahinnan saaminen Suomeen on varmistettu etukäteen. Etumaksut ja niiden myötä esimerkiksi ICC:n sääntöjen alla annetut takaukset ovat yksi keino. Toinen keino on remburssi, johon saadaan Suomessa toimivan pankin vahvistus. Molemmat ovat hyviä tapoja suojautua ostajariskiltä tai ostajamaan poliittiselta riskiltä.

”Naapuriapu” toimii myös vientiyritysten kesken

Varsinkin nyt kriisin aikana suomalaiset vientiyritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja parhaista käytännöistä ollaan valmiita kertomaan muillekin yrityksille. Kymmenen pistettä pitää antaa myös Kauppakamareille ympäri Suomen sekä myös EK:lle ja Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille, jotka ovat järjestäneet todella monia avoimia ja ilmaisia info-tilaisuuksia, mistä on ollut meille monelle tosi paljon apua.

Koska verkostoissa on voimaa niin: Jatketaan toistemme auttamista ja osallistutaan aktiivisesti järjestettäviin tapahtumiin ja kerrotaan myös muille omat ”parhaat käytännöt”

Matti Malminen
Kansainvälisen Kauppakamarin viejien ohjausryhmän puheenjohtaja
Konecranes, Vice President, Trade Finance, Trade Compliance

Facebooktwitterlinkedinmail

Kategoriassa: Blogi

Ajankohtaista

ICC & ICC Finland – Going from kilos to tons: the effects of waste shipment regulations on research and innovation – removing hurdles to accelerate a circular future

19.5.2023

ICC Suomi ja Digital Economy – SEB:n Harri Rantanen uuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi

11.5.2023

Saksassa piilevät loistavat mahdollisuudet suomalaisille – keskiössä vihreä siirtymä ja energia

14.4.2023

The Energy Crisis Accelerates the Green Transition

5.4.2023

ICC Finland: Digital Trade Finance webinar

5.2.2023

Epävarmuutta ilmassa – riskit kasvavat kansainvälisessä taloudessa

25.1.2023

Tallenne/Standardised Trust: Practical experiences on enabling Trade Finance digitalisation presented by ICC UK 16.1.2023

17.1.2023

ICC Suomen kooste vuodelta 2022 – maailmankaupan epävarmuus, sujuvat kauppaprosessit sekä Ukraina

10.1.2023

Ruotsissa tehtävät investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille

28.12.2022

Kansainvälistä asiakirjayhteistyötä Pariisin alkuperätodistus- ja ATA carnet -kokouksissa

23.11.2022

Kiinan taloudellisen ja poliittisen kehityksen katsaus

18.11.2022

Finnvera: “Trust is the best asset of Finnish companies” – Experts see positive signs in the future prospects of the Finnish exports

10.11.2022

ICC Suomen pankkiteknisen ryhmän asiantuntijat Pariisissa 19.10-20.10.2022

30.10.2022

ICC Suomen valtuuskunnan kevätkokous Musiikkitalolla 14.6.22

17.6.2022

ICC JA ASIAKIRJAT -ulkomaankaupan palvelut maailmanlaajuisesti

15.6.2022

Aamulehti 24.5.22: Kansainvälinen kauppakamari ja Unicef kannustavat yrityksiä auttamaan hädässä olevia

24.5.2022

Sodan vaikutukset muuttavat maailmankauppaa – arvoketjut uusiksi

28.3.2022

ICC Suomi uudistuu, Asta Kouri kehittämään yhteistyötä

19.1.2022

Toivakka ICC-vetäjäksi – Vuori EK-johtajaksi

9.7.2021

ICC IPR Roadmap 2021

23.2.2021

Katso kaikki

Blogi

Dealing with economic dependencies in a deglobalizing world – Business Perspective by Lenita Toivakka at FIIA Forum 2023

10.3.2023

Globaali työnjako on murroksessa – muutos on hidas mutta vääjäämätön

30.1.2023

ICC Suomi vahvistuu ja vaikuttaa

30.11.2022

Vientiyritysten tärkeimmät opit

25.4.2022

EU:n kauppapolitiikan pokerissa uhkiakin

9.7.2021

Tunnetko kauppakumppanisi?

23.2.2021

Rokotenationalismi on myrkkyä taloudelle

23.2.2021

Digital Supply Chain Finance etenee

23.2.2021

Kohti uutta normaalia – ICC Suomen agenda 2021

11.12.2020

Koronan kourissa – Made With World

17.7.2020

Hiilitulleista pelastus?

28.1.2020

Uusi normaali jatkuu 2020

20.12.2019

Ei – Ei – Brexit ?

2.4.2019

Kova Brexit ja Seitsemän Vinkkiä

21.1.2019

Kiinan lumoissa – järkevästi

18.12.2018

Pelastakaa vapaakaupan vartija WTO!

22.10.2018

Kauppasota ei ole vielä ohitse

24.4.2018

Mikä ei hyvä yhteiskunnalle, ei hyvä yritykselle – eräs tilinpäätös

21.12.2017

Post WTO MC11 – Kauppa kaipaa parempia sääntöjä

18.12.2017

Kestävä talous vaatii vapaakauppaa

5.12.2017

Katso kaikki

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska

Sivut

  • Etusivu
  • Tapahtumat
  • Toiminta
  • Julkaisut

Sivut

  • Vastuullinen yritys
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

ICC Suomi

Aleksanterinkatu 17
FI 00101 Helsinki

 

Tel. +358 9 4242 6200
icc@icc.fi

Ylös

Copyright © 2023 ICC Finland   |   Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy