Toiminta

ICC – Pähkinänkuoressa

• Elinkeinoelämän kansainvälinen yhteistyöjärjestö vuodesta 1919, Suomi mukaan 1927
• Kansainvälinen sihteeristö Pariisissa, pääsihteeri John Denton
• ICC:n puheenjohtajisto: Chair: Maria Fernanda Garza
• ICC Executive Boardin jäsenenä toimii 25 yritysjohtajaa ja -vaikuttajaa
• Toiminnassa mukana yrityksiä kaikilta toimialoilta tuotannosta kauppaan, jakeluun ja palveluihin
• Suora jäsenyys yrityksille ja elinkeinoelämän järjestöille kaikkialta maailmasta
• Kansalliset toimistot yli 100 maassa
• Vaikuttaa: kansainvälisen regulaatioympäristön toimivuus yritysten kannalta
• Palvelee: yrityksille työkaluja kansainvälisen kaupan arjen haasteisiin
• Verkottaa: yrityksille maailmanlaajuinen yhteistyö- ja vaikuttamisverkosto

ICC Suomi – Osana globaalia yritysverkostoa

• Suomen yrityselämän kansainvälinen vaikuttamis- ja yhteistyöverkosto
• Luonteva kanava osallistua maailmanlaajuiseen yritysyhteistyöhön
• Toimiva kanava seurata kansainvälisen kaupan kehitystä
• Juridisesti ja taloudellisesti itsenäinen ICC Suomi osa maailmanlaajuista ICC-verkostoa
• Tiivis yhteistyö Keskuskauppakamarin ja 19 alueellisen kauppakamarin sekä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa Team Finland -hengessä
• ICC-jäseninä keskeiset kansainvälistä kauppaa käyvät yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt
• ICC Suomen luottamushenkilöinä keskeiset suomalaiset yrityselämän vaikuttajat.
• ICC Suomen puheenjohtajat 2022: Timo Ritakallio (OP-ryhmä), Elisa Markula (Oriola Oy) ja Jussi Koskinen (Nordea Oyj)
• ICC Suomen valtuuskunta ja hallitus koostuu 80 yrityselämän vaikuttajasta
• ICC Suomen seurantaryhmissä asiantuntijoina keskeiset suomalaiset yritysasiantuntijat
• ICC Suomen toimisto: maajohtaja Lenita Toivakka ja projektipäällikkö Asta Kouri 

ICC – World Business Organization

Kansainvälinen kauppakamari (International Chamber of Commerce, ICC) on ainoa elinkeinoelämän maailmanlaajuinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö, joka kattaa kaikki toimialat tuotannosta kauppaan, jakeluun ja palveluihin. Jäsenyys on avoin yrityksille ja elinkeinoelämän järjestöille kaikkialta maailmasta. ICC:n missio on kansainvälisen talouden ja kaupankäynnin toimivuuden sekä yrittäjyyden edistäminen. ICC pyrkii myös vahvistamaan yritysten vastuullista liiketoimintaa.

Jäseniä yli 130 maasta, kuten ABB, Amazon, American Express, Areva, AT&T, Boeing, Chevron, China Construction Bank, Cisco, Coca-Cola, Credit Suisse, Daimler, Diageo, Walt Disney, Dow Chemical Company, DuPont, Ericsson, FIAT, GM, GE, Google, HP, IBM, Johnson&Johnson, Microsoft, Mitsubishi, Monsanto, Nestle, Pfizer, Procter&Gamble, Rio Tinto, Siemens, Shell, Telefonica, Time Warner, Unilever, Verizon, Wells Fargo. Erilliset edustajat New Yorkissa (YK), Singaporessa (Aasia) ja Genevessä (WTO/YK). Ainutlaatuinen yritysasiantuntijoiden ICC Commission -verkosto.

”Make Trade Simple” – kaupan toimivuus missiona

ICC:n toimintaa on alusta alkaen ohjannut pyrkimys edistää kansainvälistä rauhanomaista kehitystä parantamalla jäsentensä toimintaedellytyksiä kansainvälisessä kaupassa ja muussa taloudellisessa yhteistyössä. Kasvanut taloudellinen vuorovaikutus ja sidonnaisuus ovat olleet omiaan purkamaan pahimpia jännitteitä eri maiden välillä.

ICC on vaikuttanut siihen, ettei kansainvälinen tai kansallinen regulaatioympäristö aiheuta tarpeettomia ongelmia kansainväliselle kaupalle ja investoinneille. Samoin ICC on kehittänyt yritysvetoisesti kansainvälisen kaupan toimivuuden kannalta keskeisiä työkaluja yrityksille, kuten Incoterms-toimituslausekkeet ja UCP-remburssikaupan säännöt sekä ICC arbitration -riidanratkaisupalvelut.

Taloudelliset seikkojen ohella ICC:n toiminnassa on korostunut yksityisen sektorin rooli vastata nouseviin ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin kansainvälisessä taloudessa. Liiketoiminnan paitsi teknisen, myös eettisen tason omaehtoinen kehittäminen on ollut ICC:n toiminnan painopisteitä. Esimerkiksi yhteistyössä YK:n ympäristöohjelma UNEP:n kanssa 1990-luvulla ICC toteutti yritysten ympäristöjohtamisen periaatteiden sisäänajon elinkeinoelämän kestävän kehityksen peruskirjan (ICC Business Charter for Sustainable Development) avulla. Tänä päivänäkin nämä ovat yhä osa yritysten toimintapolitiikkaa.

ICC:n linjaukset lahjonnanehkäisystä ja yritysvastuusta eri muodoissaan ovat olleet hyödyllisiä työkaluja yrityksille kehittää niiden omia yrityskohtaisia toimintaperiaatteita. ICC on vahvasti tukenut myös YK:n yrityksille suunnatun Global Compact -aloitteen leviämistä osaksi yritysten vastuullisuustyökaluja maailmanlaajuisesti. ICC:n markkinointiohjeet ovat luoneet maailmanlaajuisen koodiston vastuulliselle kaupalliselle viestinnälle, markkinoinnille, mainonnalle ja sponsoroinnille.

ICC agenda – vaikuttamisesta verkostoihin ja palveluihin

• Vaikuttaminen – yritysten kansainvälinen toimintaympäristö: Yrityselämän näkemykset osaksi kansainvälistä päätöksentekoa. ICC toimii aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa YK:ssa ja sen alajärjestöissä sekä hallitusten välisissä erityisalojen kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä ja on säännöllisessä dialogissa muun muassa G8 / G20:n WTO:n, OECD:n ja Euroopan unionin sekä eri maiden, kuten Brasilian, Kiinan, Intian ja USA:n viranomaisten kanssa. ICC esittää näkemyksiään suorin kontaktein kansainvälisiin järjestöihin ja hallituksiin sekä julkilausumin ja kannanotoin. Edunvalvonnan valmistelu tapahtuu yritysasiantuntijavetoisesti kansainvälisissä ICC-asiantuntijaryhmissä (ICC Commissions).
• Palvelut – kansainvälisen kaupan työkalujen ja ohjeiden sekä tukitoimintojen kehittäminen: ICC yhdenmukaistaa ja kehittää kansainvälisen kaupan menettelyjä, esimerkiksi Incoterms-toimituslausekkeita ja kaupan rahoitukseen liittyviä UCP-remburssisääntöjä sekä sopimusmalleja kuten ICC International Model Sale Contract, ICC Agency Model Contract ja ICC Distributorship Contract. ICC tarjoaa asiantuntija-apua esimerkiksi liikeriitojen ratkaisemiseen (ICC Arbitration) ja kaupan riskien hallintaan (ICC Commercial Crime Services). ICC tukee yritysten vastuullista toimintaa erilaisissa liiketoimintaympäristöissä yritysvastuuseen liittyvien suositusten avulla. ICC:n puitteissa ICC World Chambers Federation tarjoaa eri maiden kauppakamareille yhteistyöfoorumin kehittää ulkomaankaupan asiakirjoihin liittyviä palveluita.
• Verkostot – elinkeinoelämän kansainvälisen yhteistyön edistäminen: ICC järjestää yritysjohtajille ja yritysasiantuntijoille tilaisuuksia ja kokouksia, joissa nämä voivat osallistua ICC-toimintaan ja solmia uusia liiketoimintaa edistäviä suhteita. ICC:n puitteissa World Chambers Federation tarjoaa eri maiden kauppakamareille verkottumisfoorumin (World Chambers Congress).

ICC Suomi – Suomen yrityselämä osana globaalia verkostoa

Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen osasto ry (ICC Suomi) on yksi ICC:n yli 90 maassa toimivasta kansallisesta osastosta. ICC Suomi on Suomen elinkeinoelämän kanava osallistua ICC:n kautta maailmanlaajuiseen yrityselämän yhteistyöhön. ICC:n jäseninä olevien suomalaisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijat voivat osallistua kansainvälisen liiketoiminnan kysymysten käsittelyyn ICC:ssa ja täten vaikuttaa yritysten kansainväliseen toimintaympäristöön ja sen pelisääntöihin.

ICC Suomen tehtäviin kuuluu

• vaikuttaa: nimetä suomalaiset asiantuntijat ICC:n valiokuntiin ja välittää suomalaisen elinkeinoelämän näkemykset päätoimistolle lausuntojen ja aloitteiden muodossa.
• viestittää: saattaa ICC:n kannanotot, julkilausumat, suositukset, ohjeet ja säännöstöt Suomen viranomaisten ja elinkeinoelämän tietoon ja järjestää tilaisuuksia ICC:n tavoitteiden tunnetuksi tekemiseksi.
• palvella: tarjota jäsenilleen kansainväliseen kaupankäyntiin liittyviä julkaisu-, neuvonta ja koulutuspalveluita.

ICC Suomen kaupallisia palveluita tarjotaan Keskuskauppakamarin omistaman Keskuskauppakamarin Palvelu Oy:n toimesta.

”Merchants of Peace” – lyhyt ICC-historia

ICC perustettiin Atlantic Cityssä, Yhdysvalloissa muutaman kansainvälisestä kaupasta kiinnostuneen yritysjohtajan toimesta välittömästi ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 edistämään vapaata kansainvälistä kauppaa ja kilpailua. Lisääntyvän kaupankäynnin ja yhteistyön katsottiin tuovan vaurautta eri kansoille ja edistävän siten rauhanomaista kehitystä.

ICC:n vuorovaikutussuhde ensin Kansainliiton, sittemmin Yhdistyneiden Kansakuntien, sen alajärjestöjen, samoin GATT:n / WTO:n, OECD:n, Euroopan unionin sekä muiden hallitusten välisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa on ollut säännöllistä ja hedelmällistä. Esimerkiksi YK:ssa ICC:llä on talous- ja sosiaalikysymyksissä tunnustettu neuvonantajan rooli ja keskeinen rooli yrityselämän näkemysten saattamisessa osaksi G8 / G20-prosessia.

”Paasikivestä nykyaikaan” – ICC Suomen historia

Osana Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymistä päätettiin vuonna 1927 liittyä vuonna 1919 perustettuun elinkeinoelämän kansainväliseen järjestöön, Kansainväliseen kauppakamariin.

Keskuskauppakamarissa pidettiin 21.2.1927 kokous, jossa Suomen Pankkiyhdistys, Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto, Suomen Teollisuusliitto, Suomen Tukkukauppiaitten Liitto ja Keskuskauppakamari perustivat Kansainvälisen kauppakamarin Suomen kansalliskomitean. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Suomen Pankkiyhdistyksen puheenjohtaja, lakit.tri J.K.Paasikivi. Toimisto sijoitettiin Keskuskauppakamariin, joka edusti tuolloin laajasti koko elinkeinoelämää.

Ensimmäiset yritysjäsenet olivat Oy Fiskars Ab, Kesko Oy, Oy Strömberg Ab (nykyinen ABB), SOK ja Wärtsilä ja vähän myöhemmin Oy Machinery Ab ja Oy Stockmann Ab . Näin alkoi Suomen elinkeinoelämän kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen. Vuonna 2008 ICC Suomi julkisti käytännönläheisen 80-vuotishistoriikin – ICC Suomi 1927-2007.

Ympyrä sulkeutuu – muutos on mahdollisuus

Vuonna 2015 Keskuskauppakamarin kansainväliset asiat ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen osaston toimisto yhdistettiin yhdeksi kansainvälisestä vaikuttamisesta ja yrityspalveluista vastaavaksi tiimiksi, jonka vetäjänä toimi Timo Vuori. Tiiviillä asiantuntijayhteistyöllä pyritään vahvistamaan suomalaisen yrityselämän kansainvälistä vaikuttavuutta, verkottutumista sekä kansainvälisen kaupan palveluiden kehittämistä. ICC:n globaalin yritysverkoston ohella käytössä on Eurochambersin EU-vaikuttamiskanavat sekä Finncham-verkoston kahdenväliset kauppakamari/kauppayhdistysyhteydet. ICC:n jäsenyys täydentää kotimaisten järjestöjen kuten alueellisten kauppakamarien jäsenyyttä, ja sitä suositellaan kaikille kansainvälisessä kaupassa tiiviisti mukana oleville yrityksille ja muille toimijoille. Yhteisten toimintamallien kehittäminen on elinkeinoelämän vastaus toimintaympäristön muutoksiin. Globaalit ja lokaalit yritysten intressit ovat yhä useammin samankaltaisia.