Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautalan vetämässä tilaisuudessa 2.6.2017 pohdittiin yritysten rooli ja vastuuta yhteiskunnassa. Hyvin usein näissä ja muissa keskusteluissa kuulee vaatimuksia luodata lisää pakottavaa sääntelyä yritysten yhteiskuntavastuun tiukentamiseksi. Uuden sääntelyn vaatimus on mielestäni liian helppo ja yksinkertainen lääke asiaan, jossa yhteiskunnan muutoksesta myös yritykset eivät jää ulkopuolisiksi.
Sääntely toki tarvitaan, mutta sen pitää olla yhä useammin kansainvälisesti yhdenmukaista tai ainakin symmetristä muiden verokkimaiden kanssa. Ei maailman ongelmat vähene, jos suomalaisia yrityksiä ja niiden toimintaa maailmalla kuritetaan poikkeavalla kansallisella sääntelyllä. Suomalaisten yritysten kannalta olisi hyödyllistä, että kaikissa maissa kunnioitettaisiin ympäristöön, työelämään tai lahjonnanehkäisyyn liittyviä kansainvälisiä velvoitteita. Silloin niin kiinalainen, amerikkalainen kuin suomalainenkin yritys toimisivat tasavertaisissa kilpailuasemissa.
Euroopassa ja Suomessakin kilpailuetua voidaan saavuttaa myös edistyksellisen sääntelyn avulla esimerkiksi resurssitehokkuus- ja vähäpäästöisyysasioissa. Mutta sääntelyn on oltava silloin sopivan kunnianhimoista, mutta ei kohtuutonta. Tietty symmetria pitää olla verokkimaiden sääntelyn kanssa. Ei kilpajuoksijallekaan voi laittaa nilkkaan 50 kg ylimääräistä punnusta ja odottaa että se pärjää muiden maiden juoksijoiden kanssa.
Yritysten yhteiskuntavastuun sijasta meidän on syytä ruveta puhumaan yritysvastuullisesta yhteiskunnasta. Oikeanlaisen politiikan ja sääntelyn avulla valtiot voit aidosti edistää kestävää kehitystä, luoda yrityksille mahdollisuuksia auttaa yhteiskunnan rakentamisessa nykyistä paremmin ja luoda aidosti yhdenvertaisemmat toimintaedellytykset niin kansalaisille kuin yrityksille. Pelkkä sääntelyn tiukentaminen ei auta jos ei ymmärretä sen vaikutuksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
