ICC Finland

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ainoa globaali, kaikki toimialat kattava yhteistyöjärjestö, jolla on 6,5 miljoonaa yritystä ja järjestöjä jäsenenä yli 140 maasta ja kansallisia toimistoja kaikissa maanosissa, 92 maassa, kuten Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, USA ja luonnollisesti Suomessa - ICC Suomi.

Haku

Kielivalikko

  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska
  • Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Julkaisut
  • Yritysvastuu
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

Viennin rahoitus on myyntiä

11.6.2019 by ICC Finland

Vientiyritysten rahoitusosaamisessa on yhä puutteita osoittaa 5.6.2019 Helsingissä julkaistu Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Vientikaupan rahoitusbarometri 2019. Barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia.

– Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella. Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Tämä on noussut esiin myös vuoden mittaan järjestetyllä vientikaupan rahoituskiertueella. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnveran, Keskuskauppakamarin, pankkien ja luottovakuuttajien järjestämällä Vientikaupan rahoituskiertueella on viime syksyn ja kevään aikana korostettu rahoituksen, riskienhallinnan ja luottopolitiikan tärkeyttä. Luottopolitiikan määrittely onkin yleistynyt vientiyrityksissä edellisvuodesta.

Ostajarahoituksen hyödyntäminen mahdollisesti lisääntynyt

Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaisilta pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Sekä viime että tänä vuonna vastaajayrityksistä noin sata kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta. Viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.

– Tämä kertoo oikeansuuntaisesta kehityksestä. Suomalaiset vientiyritykset ovat ehkä osanneet entistä paremmin tarjota ulkomaiselle ostajalle kaupanrahoitusta hyvän vientituotteen ohella. Tiedämme, että ostajarahoituksen tarjoaminen on suurillakin vientiyrityksillä usein edellytyksenä kauppojen voittamiselle. Rahoitusosaamisen tärkeyttä on korostettu pk-yrityksille kuluneen vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka eivät koe ostajarahoitusta tarpeelliseksi, Heikkilä sanoo.

Kauppasotien uhkilla ja maailmantalouden epävarmuudella vaikutuksia vientisuunnitelmiin

Ajankohtaiset uutiset kauppasotien uhkista ja maailmantalouden epävarmuudesta ovat jossain määrin vaikuttaneet vientisuunnitelmiin. Neljänneksellä vastaajayrityksistä vienti on vaikeutunut näistä syistä, ja kauppoja on kenties peruuntunut tai lykkääntynyt. Lähes yhtä monella brexit ja sen tuoma epävarmuus Euroopassa ovat vaikeuttaneet kauppaa Britannian tai muiden EU-maiden kanssa.

Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Saksa. Venäjän asema vientimaiden kärkipäässä on hieman heikentynyt edellisvuodesta, samoin Kiinan.

– Reilu neljännes yrityksistä kokee, että epävarmuus rahoituksen saatavuudesta jarruttaa halukkuutta tehdä kauppaa Venäjälle. Sanktiot vaikeuttavat muun muassa rahoitusjärjestelyitä. Heikoimmassa tilanteessa on Iran, jonne rahoitus on täysin jäätynyt, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan myös Kiinan kauppamahdin kasvu maailmantaloudessa tuntuu arveluttavan suomalaisviejiä. Kiinan markkinoilla osa yrityksistä on törmännyt epäterveeseen kilpailuun ja protektionismiin.

– Valtaosa näkee Kiinassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta iso osa yrityksistä ei osaa sanoa varmaa näkemystään Kiinasta. Kiinan markkinat selvästi kiinnostavat, mutta kaupankäyntiä uhkaavat erilaiset vanhat ja uudet riskit, Vuori arvioi.

Suomen talouden nopean kasvun taittuminen sen sijaan ei näytä säikäyttäneen yrityksiä. Vain 8 prosenttia vastaajista kertoo tämän vähentäneen halukkuutta lähteä uusiin vientihankkeisiin ja niitä tukeviin investointeihin.

—

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2019 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 596 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin 45 prosenttia ja kolmella viidestä vastaajayrityksestä vientiliikevaihto on keskimäärin ≤5 miljoonaa euroa vuodessa.

Facebooktwitterlinkedinmail

Kategoriassa: Ajankohtaista

Ajankohtaista

Brexit on surullista

30.12.2020

ICC – kansainvälisen kaupan arjessa 2021

30.12.2020

Pesonen jatkaa ICC-puheenjohtajana

11.12.2020

ICC Arbiration vuosi 2019

17.7.2020

Koronavinkkejä yrityksille

17.7.2020

ICC Force Majeure koronakiistoissa

17.7.2020

Ajay Banga ICC:n johtoon

17.7.2020

ICC uudistuu 2020

28.1.2020

Aholle ja Bargumille ansiomerkit

20.12.2019

Pesonen jatkaa puheenjohtajana

20.12.2019

ICC Suomen syyskokous 13.12.2019

9.12.2019

Global Compact Nordic Event 2019, Helsinki

19.9.2019

Global Compact Suomen pääsihteerin haku

9.9.2019

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt saatavilla suomeksi

3.9.2019

Viennin rahoitus on myyntiä

11.6.2019

Amerikan Raitilta – ICC Business World

11.6.2019

VIENTIKAUPAN RAHOITUKSEN EDELLÄKÄVIJÄT

2.4.2019

KASVAVA EPÄVARMUUS JA DIGITALISAATIO HAASTAVAT VIENTIKAUPAN RAHOITUSTA

2.4.2019

ICC Suomi 2019 – toiminta ja tekijät

22.1.2019

Incoterms uudistuu

14.1.2019

Katso kaikki

Blogi

Kohti uutta normaalia – ICC Suomen agenda 2021

11.12.2020

Koronan kourissa – Made With World

17.7.2020

Hiilitulleista pelastus?

28.1.2020

Uusi normaali jatkuu 2020

20.12.2019

Ei – Ei – Brexit ?

2.4.2019

Kova Brexit ja Seitsemän Vinkkiä

21.1.2019

Kiinan lumoissa – järkevästi

18.12.2018

Pelastakaa vapaakaupan vartija WTO!

22.10.2018

Kauppasota ei ole vielä ohitse

24.4.2018

Mikä ei hyvä yhteiskunnalle, ei hyvä yritykselle – eräs tilinpäätös

21.12.2017

Post WTO MC11 – Kauppa kaipaa parempia sääntöjä

18.12.2017

Kestävä talous vaatii vapaakauppaa

5.12.2017

Muuttuva maailma – uusi strategia

12.10.2017

Kiihtyvää kasvua epävakauden vahvistuessa

11.7.2017

Yritysvastuullinen yhteiskunta

7.6.2017

Kauppapolitiikan ”iso, paha” Trump?

14.3.2017

Slush tuli, loska ei

1.12.2016

Voi CETA sentään!

4.11.2016

Kauppa kasvun koneena

22.9.2016

Fixit vai Fix It ?

4.7.2016

Katso kaikki

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska

Sivut

  • Etusivu
  • Tapahtumat
  • Toiminta
  • Julkaisut

Sivut

  • Yritysvastuu
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

ICC Suomi

Aleksanterinkatu 17
FI 00101 Helsinki

 

Tel. +358 9 4242 6203
icc@icc.fi

Ylös

Copyright © 2021 ICC Finland   |   Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy