Talous kääntyi sittenkin: Vuosi 2017 on käänteentekevä vuosi. Vuosien taantuman jälkeen talous piristyi lopulta Suomessa Euroopan vanavedessä. Talouskasvu yllätti taas talouskasvua ammatikseen seuraavat asiantuntijat. Talouskasvu tuntuu väistämättä myös Suomen viennin kasvussa. Sen sijaan kotimaiset investoinnit ja kulutus ovat vasta varovaisesti elpymässä. Suomen talouden pyörät ovat pikkuhiljaa alkamassa todenteolla pyöriä. Mutta jo nyt talousennusteet kertovat, että ensi vuoden jälkeen talouskasvu tasaantuu. Pääsimme jälkijunassa globaalin talouskasvun kyytiin, toivottavasti emme putoa ensimmäisten joukossa sieltä pois.
Uudet poliittiset puhurit tuulevat: Nihkeät talouskasvun vuodet poikivat erilaisia poliittisia trendejä, joiden satoa nyt korjataan. Populismin ja nationalismin kasvun juuret ovat kansalaisissa, jotka kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi ja jääneensä jalkoihin. Työpaikan ja yrityksen menettäminen tai sen uhka luo epävarmuutta, joka näkyy myös poliittisessa käyttäytymisessä. Ajatellaan, että vanhaan ja turvalliseen maailmaan voidaan palata maan rajoja sulkemalla, omaa kansallista, osin taantuvaakin taloutta suojelemalla. Tästä maaperästä kumpuaa Brexit, Le Pen, Trump … Tämän ilmiön kanssa päättäjät myös yrityselämä saa sopeutua toimimaan – tavalla tai toisella. Globalisaatio- ja EU-kriittisyys ei katoa ”vaikeat asiat maton alle lakaisemalla”.
Globaali yritys vs lokaali yhteiskunta: Yrityselämän näkökulmasta viime vuosien johtopäätöksenä on, että yritystoiminta näyttää kehittyvän entisestään yhä globaalimmaksi, mutta poliittinen päätöksenteko ja sääntely taas kohti lokalisuutta. Esimerkkinä Maailman kauppajärjestö WTO:n ja Yhdistyneiden kansakuntien YK:n tehottomuus oikeasta saada aikaiseksi uusia pelisääntöjä globalisaatioon. Ratkaisua haetaan kahdenvälisistä ja alueellisista yhteistyöhankkeista. Sääntelyn sirpaloituminen luonnollisesti tuo uusia haasteita yritysten liiketoiminnan sääntelyn hahmottamiseksi. Sääntelyn ohella on korostumassa myös yritystoiminnan läpinäkyvyys ja vastuullisuus osana yhteiskuntaa. Verokeskustelu on esimerkki tästä. Yrityselämään kohdistuu aivan uudenlaisia odotuksia ja paineita.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa yrityselämälle ja miten Kansainvälinen kauppakamari ICC siihen on reagoimassa?
Mikä ei ole hyvä yhteiskunnalle, ei ole hyvä yritykselle: Tämä vaatii sitä, että yrityselämän on entistä aktiivisemmin puhuttava toimivan vapaakaupan, terveen kilpailun ja avoimen markkinatalouden puolesta. Yrityselämä ei saa syyllistyä tukemaan populistisia ja nationalistisia linjauksia, koska ne enemmin tai myöhemmin ovat pahaksi yhteiskunnalle. Ja mikä ei ole hyvä yhteiskunnalle, ei voi olla myöskään hyvä yrityksille, kuten jo 1920-luvulla ICC:n puheenjohtajana toiminut, IBM:n pääjohtaja Thomas Watson totesi. Meidän on pystyttävä uskottavasti ja faktapohjalta perustelemaan, miksi toimiva kaupankäynti hyödyttää kansalaisia ja yhteiskuntaa. Tämä asia näyttää unohtuneen useilta toimijoilta useiden vuosikymmenten vahvan kansainvälistymisen aikana.
Yritys yhteiskunnassa: Yrityselämä joutuu myös entistä vahvemmin arvioimaan omaa roolinsa yhteiskunnallisten haasteiden ja niiden ratkaisujen luomisessa, olipa kyse ympäristöteknologian hyödyntämisestä energiatehokkuudessa tai vesihuollossa, olipa kyse vastuusta työoloista ja lahjonnan kitkemisestä tuotanto- ja hankintaketjuissa, olipa kyse verojen maksamisesta voimassaolevien normien pohjalta. Yrityksissä on myös syytä ymmärtää, ettei aina riitä, että ”tekee oikein sääntöjen mukaan”, vaan että ”tekee tavalla joka myös vastaa yleistä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta” yrityksen vaikuttamisvallan rajoissa. Yritysten keskeisin tehtävä jatkossakin on menestyksekkään liiketoiminnan toteuttaminen. Mutta hyvä ja taloudellisestikin kannattava liiketoiminta ottaa jatkossa huomioon entistä paremmin ympäröivän yhteiskunnan odotukset.
Edelläkävijyyttä kaivataan: Yritysten ei ole syytä yksin kohdata kaikkia kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvia haasteita. Kansainvälinen kauppakamari ICC on jo yli 90 vuoden ajan meillä ja maailmalla tarjonnut yrityselämälle ekosysteemin luoda yhteisiä kannanottoja ja pelisääntöjä näihin haasteisiin. Niinpä Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n strategiaa päivitettiin osuvasti syksyllä 2017 ja tältä pohjalta työtä on tarkoitus jatkaa kansainvälisesti ja kansallisesti vuodesta 2018 eteenpäin. Uudessa strategiassa korostetaan, että kaikessa tekemisessä tavoitteena on oltava kestävän kasvun edistäminen. Tämä koskee niin sääntelyyn liittyvää edunvalvontaa kuin yrityselämän omaa itsesääntelyä. Varmasti jatkossakin kauppa- ja kilpailupolitiikka ovat vaikuttamisen keskiössä, mutta ottaen huomioon myös ekologiset ja sosiaaliset seikat entistä paremmin. Varmasti jatkossakin kauppaprosessien – maksutapojen, toimitusehtojen ja sopimusmallien – pelisääntöjen kehittämien sekä vastuullisen yritystoiminnan – lahjonnanehkäisystä markkinointiin – suositusten laatiminen on ICC:n itsesääntelyn keskiössä. Mutta entistä ennakkoluulottomammin joudumme ottamaan huomioon nopeasti muuttuvan toimintaympäristön odotukset.
Uskon ja toivon, että uudistettu ICC:n strategia vahvistaa ICC:n aitoa edelläkävijyyttä yrityselämän ennakkoluulottomana vaikuttajana ja toimijana. Mikä ei ole hyvä yhteiskunnalle, ei voi olla hyvä yrityksille. Lopuksi haluan kiittää suomalaisia ICC-jäsenyrityksiä ja -organisaatioita yhteistyöstä ja tuesta 2017. Jatkamme työtä 2018 täysillä paremman maailman puolesta!
Kirjoittaja Timo Vuori on Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen maajohtaja
