ICC Finland

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ainoa globaali, kaikki toimialat kattava yhteistyöjärjestö, jolla on 6,5 miljoonaa yritystä ja järjestöjä jäsenenä yli 140 maasta ja kansallisia toimistoja kaikissa maanosissa, 92 maassa, kuten Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, USA ja luonnollisesti Suomessa - ICC Suomi.

Haku

Kielivalikko

  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska
  • Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Julkaisut
  • Yritysvastuu
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

Kova Brexit ja Seitsemän Vinkkiä

21.1.2019 by ICC Finland

Mikä ihmeen kova Brexit? Britannian parlamentin Brexit-erosopimuksen hylkäyksen myötä otettiin iso askel kohti kovaa Brexitiä. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei mitään uusia poliittisia päätöksiä pystytä ennen maaliskuuta Britannian ja EU:n kesken sopimaan eron ehdoista tai eron ajallisesta siirtämisestä, Britanniasta tulee yhdessä yössä 30.3.2019 alkaen ilman siirtymäaikoja EU:n ulkopuolinen maa. EU-oikeuden soveltaminen lakkaa välittömästi, millä on laajat poliittiset ja taloudelliset vaikutukset. Samalla kaikki aikaisemmat sopimukset Britannian maksuosuudesta EU:lle ja kansalaisten asemasta vesittyvät.

Britannian-kauppaa samoilla säännöillä kuin Venäjän kanssa. Yritysten kannalta keskeisin muutos on Britannian jääminen heti EU-sisämarkkinakaupan ulkopuolelle. Näin ollen EU:n tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ei enää koske Britanniaa. Britannia ei voi myöskään hyödyttää EU:n kauppasopimuksia ja niiden tullietuuksia muiden maiden kanssa. EU:n näkökulmasta Britanniasta tulee heti Venäjän kaltainen kauppakumppani, jonka kanssa kaupan pelisäännöt löytyvät ainoastaan tulleja ja kaupan esteitä käsittelevistä WTO-sopimuksista.

Mitä yrityksen on jatkossa huomioitava?

1. Varaudu markkinoiden epävarmuuteen. Brexit väistämättä luo epävarmuutta niin Britannian kuin EU:n talouteen. Se voi nopeuttaa talouskasvun taittumista koko Euroopassa, mutta erityisesti Britanniassa. Epävarmuus on jarruttaa kaupankäyntiä ja investointeja sekä kulutusta. Pörssikurssitkin reagoivat väistämättä eri tavoin.

2. Hallitse valuuttariskit. Markkinoiden epävarmuudessa valuuttakurssi väistämättä heilahtelevat. Punnan ja euron arvo muuttuu, joten yritysten on syytä suojautua valuuttariskeihin kauppasopimuksissa ja muilla keinoilla.

3. Tunnista muutokset markkina-asemassa. Britannian jättäessä EU:n sisämarkkinat eri yritysten markkina-asemassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia niin EU:ssa kuin erityisesti Britanniassa. Niihin sopeutuminen vaatii yrityksiltä aikaa. Muutoksessa joku menettää ja joku toinen valtaa markkina-asemia, niin EU:n sisämarkkinoilla kuin niiden ulkopuolelle jäävillä Britannian-markkinoilla. EU:n säännöt kilpailusta ja julkisista hankinnoista eivät koske enää Britanniaa.

4. Varmista tuotanto-, hankinta – ja jakeluketjujen toimivuus. Britannian jäädessä EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle usean yrityksen tuotanto-, hankinta- ja jakeluketjut joutuvat sopeutumaan uusiin kaupankäynnin sääntöihin ja mahdollisiin tulleihin. Vaikka yrityksen pääasiallinen brittikumppani vakuuttaa tuotannon, hankinnan ja jakelun toimivan ilman ongelmia, voi yllätyksiä tulla tämän kumppani- ja alihankkijaverkostossa. Kun tullittomuus poistuu, tullaus ja logistiikka sekä varastointi monimutkaistuvat. Väistämättä tavaroiden saatavuudessa ja toimitusvarmuudessa voi olla ongelmia heti kovan Brexitin toteutuessa. Suomalaiset kauppaketjut ja apteekit ovatkin jo hankkineet ennakkoon Britanniassa valmistettavia autojen varaosia ja muita tuotteita sekä lääkkeitä ja elintarvikkeita.

5. Opettele tullit ja tulli-ilmoitukset. Tullit, tullimuodollisuudet, logistiikkakulut saattavat yllättää EU-säännöillä vienti- ja tuontikauppaa brittien kanssa käyneet suomalaisyritykset. Tavarakohtaiset tullitariffit voivat olla jopa 10 prosenttia. Tulli-ilmoitukset on tehtävä, tullauksessa yritys ei voi hyödyntää AOE-statusta, arvonlisä- ja valmistevero- sekä alkuperäsäännöt muuttuvat. Myös tuotteiden terveys- ja kasvinsuojelutarkastukset muuttuvat. Suomen tullin mukaan viennissä ja tuonnissa Britannian kanssa on syytä varautua aikakin yhteen ylimääräiseen tullaus- ja logistiikkapäivään, mistä luonnollisesti aiheutuu ylimääräisiä huolinta- ja varastointikuluja.

6. Seuraa mahdollista sääntelyn eriytymistä. Yritysten liiketoimintaa koskeva sääntely on Britanniassa tällä hetkellä pääasiallisesti yhdenmukaista EU:n sisämarkkinoiden sääntöjen kanssa, koskivatpa ne tavaroiden, palveluiden, henkilöiden tai pääoman liikkuvuutta. Mutta mikään ei takaa, ettei EU:n ja Britannian sääntely lähtisi eriytymään jo varsin pian. Varsinkin kun Britanniassa on vahvasti korostettu poliittisen ja taloudellisen itsemääräämisvallan paluuta Brexitin ansiosta. Eriytyvä sääntely johtaa siihen, että yritysten on sopeutettava toimintaansa eri tavalla brittimarkkinoille kuin EU:n sisämarkkinoille. Yhtiöoikeus-, IPR-, tietosuoja-, terveyden- ja kasvinsuojelu-, ja kuluttajansuoja-asiat voivat olla alueita, joissa sääntely tulee eroamaan. Varsinkin jos Britannia aikoo neuvotella USA:n kanssa nopeasti syvällisen kauppa- ja kumppanuussopimuksen, mikä vaatii taas brittejä sopeuttamaan markkinasääntelyänsä USA:n toiveiden mukaisesti.

7. Tarkista teknisten määräysten kehitys. EU:n sisämarkkinoiden vahvuuksia on se, että yhdessä EU-maassa valmistettu ja markkinoille hyväksytty tuote kelpaa sellaiseen vastavuoroisesti kaikkien muiden EU-maiden markkinoille ilman maakohtaisia viranomaistarkastuksia. Kovan Brexitin takia tämä periaate ei enää sovellu, joten EU-maat – Suomi mukaan lukien – voivat vaatia brittituotteilta EU-teknisten määräysten noudattamista ja tarvittaessa myös erillisiä viranomaistarkastuksia. Vastaavasti britit voivat toimia samoin EU-maista tulevien tuotteiden osalta. Tällaiset maa- ja markkinakohtaiset tekniset määräykset ja viranomaishyväksynnät vaikeuttavat kaupankäyntiä. Pahimmassa tapauksessa ne voivat kasvattaa vienti- ja tuontikuluja arviolta 10-15 prosenttia tavaran arvosta.

Apua löytyy, mutta kotitehtävät pitää tehdä itse. Suomalaisyritysten on syytä aloittaa varautuminen kovaan Brexitiin viimeistään nyt. Kullakin yrityksellä ja toimialalla on omat erityispiirteensä, joihin voi tulla myös muutoksia. EU:n komissio, suomalaiset viranomaiset ulkoministeriö ja Tulli mukaan lukien sekä elinkeinoelämän järjestöt, kuten Kauppakamarit auttavat mahdollisuuksien mukaan kovan Brexitin vaikutusten arvioinnissa. Mutta lopulta kukin vienti- ja tuontiyritys joutuu tekemään omat kotiläksynsä. Brexitin vaikutukset eivät rajoitu vain vienti- ja tuontiyrityksiin, vaan ne koskettavat brittituotteita ja palveluita käyttäviä kotimarkkinayrityksiä pienistä kaupoista kampaamoihin ja korjaamoihin asti. Nyt on aika herätä, ettei Brexit yllätä.

BREXIT-TIETOVINKIT:

• Are you ready for Brexit – Kauppakamarit: https://www.ihk.de/brexitcheck-en

• EU:n komissio: https://ec.europa.eu/info/brexit/brexit-preparedness/preparedness-notices_en

• UM: https://um.fi/brexit-ja-suomi

• Tulli: https://tulli.fi/tietoa-tullista/ajankohtaista/brexit

• Britannia: https://www.gov.uk/government/collections/how-to-prepare-if-the-uk-leaves-the-eu-with-no-deal

• Irlanti: https://www.prepareforbrexit.com/

Facebooktwitterlinkedinmail

Kategoriassa: Blogi

Ajankohtaista

Brexit on surullista

30.12.2020

ICC – kansainvälisen kaupan arjessa 2021

30.12.2020

Pesonen jatkaa ICC-puheenjohtajana

11.12.2020

ICC Arbiration vuosi 2019

17.7.2020

Koronavinkkejä yrityksille

17.7.2020

ICC Force Majeure koronakiistoissa

17.7.2020

Ajay Banga ICC:n johtoon

17.7.2020

ICC uudistuu 2020

28.1.2020

Aholle ja Bargumille ansiomerkit

20.12.2019

Pesonen jatkaa puheenjohtajana

20.12.2019

ICC Suomen syyskokous 13.12.2019

9.12.2019

Global Compact Nordic Event 2019, Helsinki

19.9.2019

Global Compact Suomen pääsihteerin haku

9.9.2019

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt saatavilla suomeksi

3.9.2019

Viennin rahoitus on myyntiä

11.6.2019

Amerikan Raitilta – ICC Business World

11.6.2019

VIENTIKAUPAN RAHOITUKSEN EDELLÄKÄVIJÄT

2.4.2019

KASVAVA EPÄVARMUUS JA DIGITALISAATIO HAASTAVAT VIENTIKAUPAN RAHOITUSTA

2.4.2019

ICC Suomi 2019 – toiminta ja tekijät

22.1.2019

Incoterms uudistuu

14.1.2019

Katso kaikki

Blogi

Kohti uutta normaalia – ICC Suomen agenda 2021

11.12.2020

Koronan kourissa – Made With World

17.7.2020

Hiilitulleista pelastus?

28.1.2020

Uusi normaali jatkuu 2020

20.12.2019

Ei – Ei – Brexit ?

2.4.2019

Kova Brexit ja Seitsemän Vinkkiä

21.1.2019

Kiinan lumoissa – järkevästi

18.12.2018

Pelastakaa vapaakaupan vartija WTO!

22.10.2018

Kauppasota ei ole vielä ohitse

24.4.2018

Mikä ei hyvä yhteiskunnalle, ei hyvä yritykselle – eräs tilinpäätös

21.12.2017

Post WTO MC11 – Kauppa kaipaa parempia sääntöjä

18.12.2017

Kestävä talous vaatii vapaakauppaa

5.12.2017

Muuttuva maailma – uusi strategia

12.10.2017

Kiihtyvää kasvua epävakauden vahvistuessa

11.7.2017

Yritysvastuullinen yhteiskunta

7.6.2017

Kauppapolitiikan ”iso, paha” Trump?

14.3.2017

Slush tuli, loska ei

1.12.2016

Voi CETA sentään!

4.11.2016

Kauppa kasvun koneena

22.9.2016

Fixit vai Fix It ?

4.7.2016

Katso kaikki

  • Facebook
  • Twitter
  • LinkedIn
  • Suomeksi
  • In English
  • På Svenska

Sivut

  • Etusivu
  • Tapahtumat
  • Toiminta
  • Julkaisut

Sivut

  • Yritysvastuu
  • Jäsenyys
  • Henkilöt
  • Yhteystiedot

ICC Suomi

Aleksanterinkatu 17
FI 00101 Helsinki

 

Tel. +358 9 4242 6203
icc@icc.fi

Ylös

Copyright © 2021 ICC Finland   |   Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy