Maailmantalous on viime kuukaudet ollut koronakourissa. Vaikka Euroopan ja erityisesti Suomen tautitilanne on helpottanut, niin muissa maanosissa tilanne on edelleen hyvin herkkä, jopa katastrofinen. Tänä vaikuttaa väistämättä maailmantalouteen ja heijastuu myös Suomen viennin kautta Suomen talouteen.
Epävarmuus ei poistu ennenkuin koronavirukseen löytyy lääketieteellinen ratkaisu, mutta senkin jälkeen maailmantaloudessa jatkuu epävarmuus, jotka ruokkii kärjistyvät suurvaltasuhteet, protektionismi ja nationalismi. Korona uhkaa kääntää kansoja ja valtioita sisäänpäin. Kuvitellaan että globaalit haasteet hoituvat lokaaleilla ratkaisuilla. Oikea lääke ei kuitenkaan ole rajojen sulkeminen ja kotiinpäin vetäminen.
Koronan aikana on taloutta joudutaan rajoittamaan, mutta viennin ja tuonnin sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta rajoituksen on pidettävä vain suhteellisinä. Samalla on uskallettava jo rakentaa yhdessä keinoja ja pelisääntöjä kuinka globaalit riskit ratkaistaan globaalilla yhteistyöllä. Ei ilmastonmuutos pysähdy valtioiden rajoille eikä pandemiatkaan tunne tullitarkastuksia.
Jokaisella maalla on oltava ensiapukeinot käytössään sammuttaa tulipalot ja kriisit, mutta entistä enemmän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kriisien ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun ja jälkihoitoon. Suomelle luonteva yhteistyö tapahtuu EU:n puitteissa, mutta myös monenkeskeistä kansainvälistä yhteistyötä kaivataan.
Yritykset joutuvat toki pohtimaan myös riskienhallintaa globaaleissa kriiseissä ja pohtimaan tuotanto- ja hankintaverkostojaan. Käytännössä kuitenkin globaalisti hajautettu ja laaja kumppaniverkosto toimii kriiseissäkin paremmin kuin vahvasti alueellinen tai lokaali.
Koronan oppeja on, ettei ”kaikkia munia kannata pitää yhdessä korissa”. Jatkossakin talous toimii riskittömämmin, jos se perustuu Made With World -konseptille.
Timo Vuori, maajohtaja
