Vapaakaupan vastustaminen on nostanut päätään eri puolilla maailmaa. Vapaakaupan pelätään vievän työpaikkoja ja tuovan kurjuutta. Näin toki käy, jos taantuvat teollisuuden alat ja talousalueet kohtaavat aitoa kilpailua kansainvälistymisen myötä. Ei ole sattumaa, että USA:n hiilikaivokset ovat ajautuneet kurimukseen.
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vapaakauppaa vastustetaan siksi, että se haastaa vanhoilliset rakenteet, taantuvat työpaikat ja ympäristöä rasittavat tuotantolaitokset. Vapaakauppakeskustelussa keskitytään yhä vanhojen työpaikkojen säilymiseen, eikä muisteta uusien työpaikkojen syntymistä muutoksen kautta. Samalla unohdetaan vapaakaupan laajemmat myönteiset vaikutukset vähäpäästöisyyden, energia- ja resurssitehokkuuden ja kestävän kasvun rakentamisessa. Ilman vapaakauppaa paras ympäristöteknologia ei siirtyisi maasta toiseen.
Vapaakaupan puolustaminen on oikeasti uuden, paremman maailman puolustamista, jossa uusia työpaikkoja syntyy häviävien työpaikkojen tilalle, jossa yhteiskunta- ja tuotantorakenteet muuttuvat ekologisemmiksi ja jossa kansainvälisen vuorovaikutuksen kautta syntyy eväitä rakentaa parempaa huomista.
Vapaakauppa on olut Suomelle pelastus, vaikka historiamme osoittaa meidänkin olleen taitavia suojaamaan markkinoitamme kilpailulta. Onneksi olemme pikkuhiljaa tajuamassa avoimen talouden ja vapaakaupan tärkeyden, vaikka yksittäisiä ”monopoleja” yhä Suomestakin löytyy. Suurin huolemme kuitenkin taitaa nyt liittyä siihen, miten keskeiset kauppakumppanimme ja maailmantalouden veturit – USA, Kiina, Saksa, jopa Venäjä suhtautuvat jatkossa vapaakauppaan.
Isojen kanssa emme pärjää, jos ykkösperiaatteena on kotiinpäin vetäminen ja protektionismi. Siksi meidän Suomessa on jaksettava yksituumaisesti puolustaa vapaakauppaa meillä ja maailmalla. Siinä riittää haastetta Suomen seuraavaksi 100 vuodeksi.
Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC
