ICC Finland

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ainoa globaali, kaikki toimialat kattava yhteistyöjärjestö, jolla on 6,5 miljoonaa yritystä ja järjestöjä jäsenenä yli 140 maasta ja kansallisia toimistoja kaikissa maanosissa, 92 maassa, kuten Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä, USA ja luonnollisesti Suomessa - ICC Suomi.

Kielivalikko

ICC Arbiration vuosi 2019

by

ICC:n kansainvälinen riidanratkaisupalvelu välimiesmenettelyineen on maailman käytetyin yksityisen riidanratkaisupalvelu.

ICC:n välimiestuomioistuin nimeää vuosittain useita satoja väliemiehiä ratkaisemaan lähinnä yriysten välisiä kauppakiistoja, mutta myös jonkin verran valtioiden ja yritysten välisiä investointikiistoja. Nimetyt välimiehet käsittelet jutun ja antavat ratkaisuehdotuksen, minkä ICC:n välimiestuomiostuin sitten vielä tarkistaa ja vahvistaa. Tämä laadun varmistus on kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelu

Tällä hetkellä ICC:n välimiesmenettelytuomioistuimessa Suomen edustajana toimii asianajaja Petri Taivalkoski ja hänen varaedustajana asianajaja Anna-Maria Tamminen.

Tämä ICC Dispute Resolution & ICC Arbitration on julkistanut vuoden 2019 menettelyitä koskevat tiedot. Suomi on myös varsin hyvin edustettuna ICC.n menettelyissä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyn ohella suomalaisyritykset hyödyntävät ensisijaisesti ICC:n menettelyä sekä Tukholman kauppakamarin menettelyä.

Lisätiedot: ICC Arbitration 2019 report

 

Facebooktwitterlinkedinmail

ICC Force Majeure koronakiistoissa

by

Koronakriisin aikana yhä useammat yritykset ovat vedonneet kansainvälissä kauppasuhteissaan ylivoimaiseen esteeseen. Käytännössä jokainen tilanne on omansa eikä mitään yksityiskohtaista neuvoa ole mahdollista antaa.

Sama ulkopuolinen este, kuten liiketoimintarajoitus voi olla yhdelle yritykselle ylivoimainen este, mutta toiselle taas ei. Olosuhteet ja kauppakumppaneiden tilanne sekä sovellettava lainsäädäntö ja kauppasopimuksen ehdot ratkaisevat asian.

ICC on muokannut yritysten käyttöön ylivoimaista estettä koskevan sopimusklausuulin ja päivittänyt sen käyttöä koronakriisin keskellä. Lisätiedot tästä:

ICC Force Majeure and Hardship Clauses

 

Facebooktwitterlinkedinmail

Ajay Banga ICC:n johtoon

by

MasterCardin pääjohtaja Ajay Banga on valittu 1.7.2020 alkaen ICC:n uudeksi kansainväliseksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Unileverin entistä toimitusjohtaja Paul Polmania, joka toimi viimeiset kaksi vuotta puheenjohtajana. Intialaisamerikkalainen Banga omaa vahva finanssimaailman työkokemuksen.

ICC:n puheenjohtaja Banga haluaa korostaa toimivien markkinoiden ja kaupankäynnin sujuvuuden varmistamista koronakriisissä ja sen jälkeenkin. Kasvava protektionismi ja kasvava talouden epävarmuus huolettaa Bangaa, joka luonnosti näkee myös toimivien finanssimarkkinoiden merkityksen maailmantalouden toipumisen kannalta.

ICC:n puheenjohtajuuden ohella Banga toimii ICC USA:n  / US Council for International Business organisaation puheenjohtajana. Hänellä on myös useita muita talouselämän luottamustehtäviä.

Facebooktwitterlinkedinmail

Koronan kourissa – Made With World

by

Maailmantalous on viime kuukaudet ollut koronakourissa. Vaikka Euroopan ja erityisesti Suomen tautitilanne on helpottanut, niin muissa maanosissa tilanne on edelleen hyvin herkkä, jopa katastrofinen. Tänä vaikuttaa väistämättä maailmantalouteen ja heijastuu myös Suomen viennin kautta Suomen talouteen.

Epävarmuus ei poistu ennenkuin koronavirukseen löytyy lääketieteellinen ratkaisu, mutta senkin jälkeen maailmantaloudessa jatkuu epävarmuus, jotka ruokkii kärjistyvät suurvaltasuhteet, protektionismi ja nationalismi. Korona uhkaa kääntää kansoja ja valtioita sisäänpäin. Kuvitellaan että globaalit haasteet hoituvat lokaaleilla ratkaisuilla. Oikea lääke ei kuitenkaan ole rajojen sulkeminen ja kotiinpäin vetäminen.

Koronan aikana on taloutta joudutaan rajoittamaan, mutta viennin ja tuonnin sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta rajoituksen on pidettävä vain suhteellisinä. Samalla on uskallettava jo rakentaa yhdessä keinoja ja pelisääntöjä kuinka globaalit riskit ratkaistaan globaalilla yhteistyöllä. Ei ilmastonmuutos pysähdy valtioiden rajoille eikä pandemiatkaan tunne tullitarkastuksia.

Jokaisella maalla on oltava ensiapukeinot käytössään sammuttaa tulipalot ja kriisit, mutta entistä enemmän tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kriisien ennaltaehkäisyyn, ratkaisuun ja jälkihoitoon. Suomelle luonteva yhteistyö tapahtuu EU:n puitteissa, mutta myös monenkeskeistä kansainvälistä yhteistyötä kaivataan.

Yritykset joutuvat toki pohtimaan myös riskienhallintaa globaaleissa kriiseissä ja pohtimaan tuotanto- ja hankintaverkostojaan. Käytännössä kuitenkin globaalisti hajautettu ja laaja kumppaniverkosto toimii kriiseissäkin paremmin kuin vahvasti alueellinen tai lokaali.

Koronan oppeja on, ettei ”kaikkia munia kannata pitää yhdessä korissa”. Jatkossakin talous toimii riskittömämmin, jos se perustuu Made With World -konseptille.

Timo Vuori, maajohtaja

 

Facebooktwitterlinkedinmail
Ylös