Kello käy eikä Brexit -ratkaisua näy voisi viime aikojen poliittista peliä Britanniassa kuvata osuvasti. Valitettavasti Britannia on astunut syvälle Brexit-suohon eikä yhteisen kansallisen tahtotilan muodostaminen tahdo onnistua. Kova Brexit 12.4.2019 alkaen on varteenotettava vaihtoehto, mutta siirtymäajallista Brexit-ratkaisua 22.5.2019 tai koko Brextin peruuntumistakin toivotaan.

Britanniassa asia on umpisolmussa, koska kummankaan pääpuolueen riveistä löydy enemmistölle sopivaa ratkaisua asiaan. Ja Brysselissä sekä EU27-maiden pääkaupungeissa kärsivällisyys alkaa olla kovilla. Yhä useamman kuulee Brysselin käytävillä kuulevan toteavan, että heitetään britit ulos että voidaan palata arkiseen EU-agendaan.

Brexit-umpisolmun avaaminen tai jälkipyykin pesu voi hyvinkin jäädä Suomen EU-puheenjohtajakaudelle. Silloin Suomen on syytä muistaa vanha poliittinen viisaus – kansainvälisissä suhteissa emme ole tuomareita, enemmänkin lääkäreitä. Kävi Brexitissä miten tahansa EU kaipaa Britanniaa ja päinvastoin. Sen historia on osoittanut, eikä tulevaisuus tee siinä suhteessa poikkeusta.

Kirjoittaja Timo Vuori on Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen maajohtaja ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja. Hän seuraa Brexitiä kv.verkostojensa kautta Brysselin ja Lontoon kabinetit mukaan lukien. 

 

 

Mikä ihmeen kova Brexit? Britannian parlamentin Brexit-erosopimuksen hylkäyksen myötä otettiin iso askel kohti kovaa Brexitiä. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei mitään uusia poliittisia päätöksiä pystytä ennen maaliskuuta Britannian ja EU:n kesken sopimaan eron ehdoista tai eron ajallisesta siirtämisestä, Britanniasta tulee yhdessä yössä 30.3.2019 alkaen ilman siirtymäaikoja EU:n ulkopuolinen maa. EU-oikeuden soveltaminen lakkaa välittömästi, millä on laajat poliittiset ja taloudelliset vaikutukset. Samalla kaikki aikaisemmat sopimukset Britannian maksuosuudesta EU:lle ja kansalaisten asemasta vesittyvät.

Britannian-kauppaa samoilla säännöillä kuin Venäjän kanssa. Yritysten kannalta keskeisin muutos on Britannian jääminen heti EU-sisämarkkinakaupan ulkopuolelle. Näin ollen EU:n tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ei enää koske Britanniaa. Britannia ei voi myöskään hyödyttää EU:n kauppasopimuksia ja niiden tullietuuksia muiden maiden kanssa. EU:n näkökulmasta Britanniasta tulee heti Venäjän kaltainen kauppakumppani, jonka kanssa kaupan pelisäännöt löytyvät ainoastaan tulleja ja kaupan esteitä käsittelevistä WTO-sopimuksista.

Mitä yrityksen on jatkossa huomioitava?

1. Varaudu markkinoiden epävarmuuteen. Brexit väistämättä luo epävarmuutta niin Britannian kuin EU:n talouteen. Se voi nopeuttaa talouskasvun taittumista koko Euroopassa, mutta erityisesti Britanniassa. Epävarmuus on jarruttaa kaupankäyntiä ja investointeja sekä kulutusta. Pörssikurssitkin reagoivat väistämättä eri tavoin.

2. Hallitse valuuttariskit. Markkinoiden epävarmuudessa valuuttakurssi väistämättä heilahtelevat. Punnan ja euron arvo muuttuu, joten yritysten on syytä suojautua valuuttariskeihin kauppasopimuksissa ja muilla keinoilla.

3. Tunnista muutokset markkina-asemassa. Britannian jättäessä EU:n sisämarkkinat eri yritysten markkina-asemassa voi tapahtua merkittäviä muutoksia niin EU:ssa kuin erityisesti Britanniassa. Niihin sopeutuminen vaatii yrityksiltä aikaa. Muutoksessa joku menettää ja joku toinen valtaa markkina-asemia, niin EU:n sisämarkkinoilla kuin niiden ulkopuolelle jäävillä Britannian-markkinoilla. EU:n säännöt kilpailusta ja julkisista hankinnoista eivät koske enää Britanniaa.

4. Varmista tuotanto-, hankinta – ja jakeluketjujen toimivuus. Britannian jäädessä EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle usean yrityksen tuotanto-, hankinta- ja jakeluketjut joutuvat sopeutumaan uusiin kaupankäynnin sääntöihin ja mahdollisiin tulleihin. Vaikka yrityksen pääasiallinen brittikumppani vakuuttaa tuotannon, hankinnan ja jakelun toimivan ilman ongelmia, voi yllätyksiä tulla tämän kumppani- ja alihankkijaverkostossa. Kun tullittomuus poistuu, tullaus ja logistiikka sekä varastointi monimutkaistuvat. Väistämättä tavaroiden saatavuudessa ja toimitusvarmuudessa voi olla ongelmia heti kovan Brexitin toteutuessa. Suomalaiset kauppaketjut ja apteekit ovatkin jo hankkineet ennakkoon Britanniassa valmistettavia autojen varaosia ja muita tuotteita sekä lääkkeitä ja elintarvikkeita.

5. Opettele tullit ja tulli-ilmoitukset. Tullit, tullimuodollisuudet, logistiikkakulut saattavat yllättää EU-säännöillä vienti- ja tuontikauppaa brittien kanssa käyneet suomalaisyritykset. Tavarakohtaiset tullitariffit voivat olla jopa 10 prosenttia. Tulli-ilmoitukset on tehtävä, tullauksessa yritys ei voi hyödyntää AOE-statusta, arvonlisä- ja valmistevero- sekä alkuperäsäännöt muuttuvat. Myös tuotteiden terveys- ja kasvinsuojelutarkastukset muuttuvat. Suomen tullin mukaan viennissä ja tuonnissa Britannian kanssa on syytä varautua aikakin yhteen ylimääräiseen tullaus- ja logistiikkapäivään, mistä luonnollisesti aiheutuu ylimääräisiä huolinta- ja varastointikuluja.

6. Seuraa mahdollista sääntelyn eriytymistä. Yritysten liiketoimintaa koskeva sääntely on Britanniassa tällä hetkellä pääasiallisesti yhdenmukaista EU:n sisämarkkinoiden sääntöjen kanssa, koskivatpa ne tavaroiden, palveluiden, henkilöiden tai pääoman liikkuvuutta. Mutta mikään ei takaa, ettei EU:n ja Britannian sääntely lähtisi eriytymään jo varsin pian. Varsinkin kun Britanniassa on vahvasti korostettu poliittisen ja taloudellisen itsemääräämisvallan paluuta Brexitin ansiosta. Eriytyvä sääntely johtaa siihen, että yritysten on sopeutettava toimintaansa eri tavalla brittimarkkinoille kuin EU:n sisämarkkinoille. Yhtiöoikeus-, IPR-, tietosuoja-, terveyden- ja kasvinsuojelu-, ja kuluttajansuoja-asiat voivat olla alueita, joissa sääntely tulee eroamaan. Varsinkin jos Britannia aikoo neuvotella USA:n kanssa nopeasti syvällisen kauppa- ja kumppanuussopimuksen, mikä vaatii taas brittejä sopeuttamaan markkinasääntelyänsä USA:n toiveiden mukaisesti.

7. Tarkista teknisten määräysten kehitys. EU:n sisämarkkinoiden vahvuuksia on se, että yhdessä EU-maassa valmistettu ja markkinoille hyväksytty tuote kelpaa sellaiseen vastavuoroisesti kaikkien muiden EU-maiden markkinoille ilman maakohtaisia viranomaistarkastuksia. Kovan Brexitin takia tämä periaate ei enää sovellu, joten EU-maat – Suomi mukaan lukien – voivat vaatia brittituotteilta EU-teknisten määräysten noudattamista ja tarvittaessa myös erillisiä viranomaistarkastuksia. Vastaavasti britit voivat toimia samoin EU-maista tulevien tuotteiden osalta. Tällaiset maa- ja markkinakohtaiset tekniset määräykset ja viranomaishyväksynnät vaikeuttavat kaupankäyntiä. Pahimmassa tapauksessa ne voivat kasvattaa vienti- ja tuontikuluja arviolta 10-15 prosenttia tavaran arvosta.

Apua löytyy, mutta kotitehtävät pitää tehdä itse. Suomalaisyritysten on syytä aloittaa varautuminen kovaan Brexitiin viimeistään nyt. Kullakin yrityksellä ja toimialalla on omat erityispiirteensä, joihin voi tulla myös muutoksia. EU:n komissio, suomalaiset viranomaiset ulkoministeriö ja Tulli mukaan lukien sekä elinkeinoelämän järjestöt, kuten Kauppakamarit auttavat mahdollisuuksien mukaan kovan Brexitin vaikutusten arvioinnissa. Mutta lopulta kukin vienti- ja tuontiyritys joutuu tekemään omat kotiläksynsä. Brexitin vaikutukset eivät rajoitu vain vienti- ja tuontiyrityksiin, vaan ne koskettavat brittituotteita ja palveluita käyttäviä kotimarkkinayrityksiä pienistä kaupoista kampaamoihin ja korjaamoihin asti. Nyt on aika herätä, ettei Brexit yllätä.

BREXIT-TIETOVINKIT:

• Are you ready for Brexit – Kauppakamarit: https://www.ihk.de/brexitcheck-en

• EU:n komissio: https://ec.europa.eu/info/brexit/brexit-preparedness/preparedness-notices_en

• UM: https://um.fi/brexit-ja-suomi

• Tulli: https://tulli.fi/tietoa-tullista/ajankohtaista/brexit

• Britannia: https://www.gov.uk/government/collections/how-to-prepare-if-the-uk-leaves-the-eu-with-no-deal

• Irlanti: https://www.prepareforbrexit.com/