Vientiyritysten rahoitusosaamisessa on yhä puutteita osoittaa 5.6.2019 Helsingissä julkaistu Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Vientikaupan rahoitusbarometri 2019. Barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia.

– Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella. Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Tämä on noussut esiin myös vuoden mittaan järjestetyllä vientikaupan rahoituskiertueella. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnveran, Keskuskauppakamarin, pankkien ja luottovakuuttajien järjestämällä Vientikaupan rahoituskiertueella on viime syksyn ja kevään aikana korostettu rahoituksen, riskienhallinnan ja luottopolitiikan tärkeyttä. Luottopolitiikan määrittely onkin yleistynyt vientiyrityksissä edellisvuodesta.

Ostajarahoituksen hyödyntäminen mahdollisesti lisääntynyt

Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaisilta pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Sekä viime että tänä vuonna vastaajayrityksistä noin sata kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta. Viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.

– Tämä kertoo oikeansuuntaisesta kehityksestä. Suomalaiset vientiyritykset ovat ehkä osanneet entistä paremmin tarjota ulkomaiselle ostajalle kaupanrahoitusta hyvän vientituotteen ohella. Tiedämme, että ostajarahoituksen tarjoaminen on suurillakin vientiyrityksillä usein edellytyksenä kauppojen voittamiselle. Rahoitusosaamisen tärkeyttä on korostettu pk-yrityksille kuluneen vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka eivät koe ostajarahoitusta tarpeelliseksi, Heikkilä sanoo.

Kauppasotien uhkilla ja maailmantalouden epävarmuudella vaikutuksia vientisuunnitelmiin

Ajankohtaiset uutiset kauppasotien uhkista ja maailmantalouden epävarmuudesta ovat jossain määrin vaikuttaneet vientisuunnitelmiin. Neljänneksellä vastaajayrityksistä vienti on vaikeutunut näistä syistä, ja kauppoja on kenties peruuntunut tai lykkääntynyt. Lähes yhtä monella brexit ja sen tuoma epävarmuus Euroopassa ovat vaikeuttaneet kauppaa Britannian tai muiden EU-maiden kanssa.

Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Saksa. Venäjän asema vientimaiden kärkipäässä on hieman heikentynyt edellisvuodesta, samoin Kiinan.

– Reilu neljännes yrityksistä kokee, että epävarmuus rahoituksen saatavuudesta jarruttaa halukkuutta tehdä kauppaa Venäjälle. Sanktiot vaikeuttavat muun muassa rahoitusjärjestelyitä. Heikoimmassa tilanteessa on Iran, jonne rahoitus on täysin jäätynyt, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan myös Kiinan kauppamahdin kasvu maailmantaloudessa tuntuu arveluttavan suomalaisviejiä. Kiinan markkinoilla osa yrityksistä on törmännyt epäterveeseen kilpailuun ja protektionismiin.

– Valtaosa näkee Kiinassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta iso osa yrityksistä ei osaa sanoa varmaa näkemystään Kiinasta. Kiinan markkinat selvästi kiinnostavat, mutta kaupankäyntiä uhkaavat erilaiset vanhat ja uudet riskit, Vuori arvioi.

Suomen talouden nopean kasvun taittuminen sen sijaan ei näytä säikäyttäneen yrityksiä. Vain 8 prosenttia vastaajista kertoo tämän vähentäneen halukkuutta lähteä uusiin vientihankkeisiin ja niitä tukeviin investointeihin.

—

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2019 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 596 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin 45 prosenttia ja kolmella viidestä vastaajayrityksestä vientiliikevaihto on keskimäärin ≤5 miljoonaa euroa vuodessa.

ICC Suomen Business World 1/2019 -sidosryhmälehti on ilmestynyt sisältäen mm seuraavat teemat:

• Amerikan Raitilta – analyysi ministerin Anne-Mari Virolainen USA:n matkalta
• Kaupan rahoituksen digitalisaation edistäjät palkittiin ICC Trade Finance -päivässä
• Incoterms 2020 uudistus edistyy ja julkaistaan Suomessa 18.9.2019
• ICC Genevessä – Crispin Conroy on aloittanut ICC-edustajana Genevessä
• Yritysvastuu ja sitä koskeva sääntely puhuttavat – myös Suomessa
• Markkinoinnin kansainväliset pelisäännöt päivietty ja julkaistu Suomesta
• Marko Hentunen vastaa ICC Arbitration Suomen seurantaryhmästä

Lisätiedot tästä: ICC BusinessWorld 2019_1_web

OP:n Saila Alapiha, Nokian Jari Hänninen ja SEB:n Harri Rantanen palkittiin Vuoden Edelläkävijöinä Vientikaupan Rahoituksessa Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen toimesta. Palkitseminen tapahtui 2.4.2019 Helsingissä Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Vientikaupan rahoituspäivässä – ICC Trade & Finance 2019. Palkitut ovat tehneet ennakkoluulotonta työtä vientiyritysten ja pankkien rohkaisemiseksi kehittämään digitaalisia ratkaisuita vientikaupan rahoituksen tarpeisiin.

Kiitos puheenvuorossaan Nokian johtaja Jari Hänninen muistutti, että muutos on pysyvää ja vain muutokseen varautuva ja sen mukaisesti toimiva yritys voi pärjätä myös jatkossa. Erilaisia digitaalisia palveluita on kehitteillä, mutta yksikään pankki tai vientiyritys ei voi jäädä passiivisesti odottamaan, että muutos loppuu ja vanhat hyvät ajat palaavat. Hännisen mukaan oikeilla ratkaisuilla Suomessa vientiyritykset ja pankit voivat kehittää tuottavuuttansa, kilpailukykyään sekä kaupallista menestystä.

Vientikaupan Rahoituksen Edelläkävijät -tunnustus luovutettiin ensimmäistä kertaa kautta aikojen. Palkituille luovutettiin Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen aloitteesta haettu Keskuskauppakamarin Vuoden Työntekijä / Yhteistyökumppani ansiomerkki sekä kunniakirja.

 

Maailman talouskasvun tasaantuminen haastaa tuo uusia haasteita Suomen viennille ja vientikaupan rahoitukselle todettiin yksissä tuumin vientiyritysten ja pankkien toimesta 2.4.2019 Helsingissä pidetyssä, jokavuotisessa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Vientikaupan Rahoituspäivässä. Edelläkävijyys digitaalisaatiossa voi sen sijaan tuoda merkittävää kilpailuetua viennille.

Poliittiset ja taloudet riskit vaativat osaavaa riskienhallinta sekä oikeanlaisten rahoitusmuotojen hyödyntämistä, muistuttivat tilaisuudessa puhuneet Finnveran johtaja Jussi Haarasilta ja Credit Agricole CIB:n johtaja Mika Kursukangas. Vientiyrityksen ja Finnveran tiiviillä yhteistyöllä on mahdollista pohjustaa vientikaupan onnistuneita rahoitusratkaisuja, joissa viime kädessä tarvitaan myös pankkien apua ja tukea, korosti Wärtsilän johtaja Tuomas Haapakoski.

Samaan aikaan maailman talouden epävarmuuden kasvaessa digitalisaatio väistämättä haastaa vientikaupan ja sen rahoituksen perinteisiä muotoja. Sähköinen kaupankäynti ja sähköiset asiakirjat sekä kauppaprosessit lyövät hitaasti, mutta varmasti lävitse, korostivat johtaja Antti Niemelä, OP ja johtaja Petrt Karhapää, Nordea, jotka ovat mukana MarcoPolo ja WeTrade digitaalisia palvelualustoja kehittämässä.

Sopivalla edelläkävijyydellä vientikaupan rahoituksen kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä voidaan saada kilpailuetua suhteessa muiden maiden vientiyrityksiin, muistuttivat Nokian johtaja Jari Hänninen ja Valmetin johtaja Marika Toikka. Heidän mukaansa huonoin vaihtoehto on jäädä passiivisena seuraamaan kehitystä ja odottaa parasta ratkaisu.
Markkinoiden muutoksessa myös mahdollisuuksia

Suomen keskeisten vientimarkkinoiden, euroalueen, Kiinan, Venäjän ja USA:n talouteen liittyy erilaisia uhkakuvia, huomautti Suomen Pankin alaisen BOFIT-tutkimuslaitoksen neuvonantaja Laura Solanko. Hänen mukaansa Kiinaa uhkaa velkakupla. Venäjän talouskasvu sen sijaan jatkuu maltillisena, mutta riskittömämpänä. Business Finlandin asiantuntija Jukka Säikkälä kannusti vientiyrityksiä tutustumaan EU:n vapaakauppasopimuksiin eri maiden kanssa ja hyödyntämään niihin liittyvät tullietuudet.

Viime vuosina kaupanrajoitukset ja sanktiot ovat pakottaneet vientiyritykset vahvistamaan trade compliance osaamistaan. Markkinoiden muutoksissa voi myös piillä uusia liiketoimintamahdollisuuksia muistuttivat Konecranesin johtaja Matti Malminen ja Metson johtaja Elisa Erkkilä. Olennaista on, että yritykset työkalut ovat kunnossa ja myynti viritetty oikealla asenteella kartoittamaan asiakas- ja markkinariskejä sekä mahdollisuuksia.

Vuosittainen Vientikaupan rahoituspäivä – ICC Trade & Finance 2019 kokosi lähes 60 yritys- ja pankkiasiantuntijaa keskustelemaan vientikaupan rahoituksen haasteista Helsinkiin.