Euroopan komission tuore esitys EU:n kauppastrategiaksi vaikuttaisi laajalti myös Suomeen. Esityksessä on paljon hyvää, mutta ajaako liian kovat vaatimukset vientikumppaneille EU:n sopimuksettomaan tilaan.

Euroopan komissio on tehnyt esityksen EU:n uudeksi kauppastrategiaksi. Parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston arvioitavana oleva kauppastrategia toisi suuren linjamuutoksen EU:n kauppapolitiikkaan, sillä se toisi kauppakumppaneille mittavia uusia velvoitteita ilmastoa, ihmisoikeuksia ja työoloja koskien. Tällä olisi merkittäviä vaikutuksia myös Suomen vientiin ja tuontiin, suunnitteilla olevat EU:n hiilitullit esimerkkinä mainiten.

Uusien kauppasopimusten ohella EU aikoo keskittyä EU-maiden omien kauppaintressien suojaamiseen, mikä voi olla EU:n ulkopuolisestakin kaupasta ja investoinneista riippuvaiselle Suomelle haasteellista. Isojen EU-maiden kuten Ranskan intressit poikkeavat Suomen kauppapoliittisista tavoitteista.

EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden ohella Suomelle on taloudellisesti erittäin tärkeää, että EU:n kauppasuhteet esimerkiksi USA:n, Kiinan, Intian ja Venäjän, jopa Britannian kanssa kehittyvät jatkossakin suotuisasti eikä protektionismiin syyllistytä puolin tai toisin.

Koronapandemian väistyessä kilpailujuoksu maailmantalouden herruudesta kiristyy suurvaltajännitteiden leimatessa sitä, joten on toki hyvä, että EU pitää puolensa tässä kisassa. On lähtökohtaisesti hyvä, että EU haluaa uudistaa maailmankaupan pelisääntöjä Maailman kauppajärjestö WTO:ta uudistamalla ja samalla selkeyttää valtionyhtiöihin, valtiontukiin sekä ilmastoon ja työoloihin tuotantoketjuissa liittyviä haasteita.

Mutta, jos WTO:n uudistaminen ei etene, ja samalla EU epäonnistuu kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa keskeisten kauppakumppanien kanssa ylikuormittamalla näitä sopimuksia tiukoilla, uusilla velvoitteilla, alkaa EU:n kauppapolitiikan tavoitteet murentua.

EU:n kauppapolitiikan on toki puolustettava valtioiden kansainvälisiä velvoitteita, sovittuja standardeja ja heijastettava EU:n arvoja, mutta jos se johtaa kauppasuhteissa sopimuksettomaan tilaan, ei se auta arvoja puhumattakaan kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista.

Ei sovi unohtaa, että vuoteen 2024 mennessä yli 85 prosenttia maailmantalouden kasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. ja EU:n kaupasta yhä 60 prosenttia perustuu WTO-sääntöihin. Suomen kaltaisen, viennistä, tuonnista ja investoinneista riippuvaisen talouden kannalta kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuus ja ennakoitavuus ovat elintärkeää, mutta uudet kauppasopimukset ja WTO:n säännöt vaativat kompromisseja myös EU:lta.

EU:ssa olisi syytä vielä tarkkaan harkita, onko sittenkään järkevää kaataa Kiinan kanssa tehty CAI-kumppanuussopimus tai Latinalaisen Amerikan kanssa neuvoteltu Mercosur-sopimus. Kauppapolitiikassakin on pidettävä pää kylmänä ja katse pitkän aikavälin tavoitteissa.

Maajohtaja Timo Vuori

Koronakriisi on lisännyt yritysten riskienhallinnan tärkeyttä, koska kauppakumppanit ovat voineet joutua maksuvaikeuksiin lyhyelläkin aikavälillä. Yritysten riskienhallinnassa on käytössä erilaisia käytännön työkaluja ja toimia. Jokainen yritys toki rakentaa omat liiketoiminnan hallintajärjestelmänsä omiin tarpeisiin vastaavaksi.

Nyt ICC on koonnut laajan yhteenvedon työkaluista ja tietolähteistä, joiden avulla yritys voi pyrkiä varmistamaan kauppakumppaninsa taustat ja olemassaolon.

ICC Identity Management Guide on tutustumisen arvoinen opas yrityksille niiden koosta ja toimialasta riippumatta:
icc-identity-management-guide

Kansainvälinen kilpajuoksu koronapandemian kukistamiseksi rokotteiden avulla jatkuu kiivaana. Erityisesti läntiset teollisuusmaat käyvät tiukkaa kamppailua rokotteiden saatavuudesta ja sitä kautta tehokkaasta kansallisesta rokottamisesta. Erilaisia kansallisia toimiakin on harkittu.

Kansainvälinen kauppakamari ICC on ollut mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jonka osoittaa rokotenationalismin olevan haaste maailmantalouden nopealle toipumiselle. Se että yksittäinen maa nostaa itsensä kuiville koronasta ei vielä palauta maailmantaloutta normaaliksi. Siksi ICC peräänkuuluttaakin toimia joilla tehokas rokottaminen varmistetaan maailmanlaajuisesti ja sitä kautta maailmantalous pääsee takaisin kasvu-uralle.

ICC:n selvitys asiasta sisältää mielenkiintoista lisätietoa: icc-summary-for-policymakers-the-economic-case-for-global-vaccination

 

Korona-aika on pakottanut useat yritykset nopeuttamaan liiketoiminnan digitalisaatiota, koska etätyöskentely on vaikeuttanut fyysisiä toimia. Yksi esimerkki on kansainvälisen kaupan rahoitus, joka tuntuu nyt ottavan vauhdilla askelia eteenpäin.

ICC on vuosikymmenten ajan muokannut kansainvälisen kaupan maksutapoja rembursseja perittäviä koskevien ohjeiden kautta. Nyt ICC on päivittämässä useita perinteisten maksutapojen ohjeita vastaamaan digitaalista aikaa sekä luomassa täysin uusiakin suosituksia.

Markkinoilla on myös paljon kaupallisia, pankkien vetämiä hankkeita, jotka aikanaan tulevat muokkaamaan kaupan rahoitusta pankkien ja yritysten kannalta.

Parhaillaan ICC valmistelee 20210125-position-paper-on-drafting-icc-rules-for-supply-chain -suosituksiaan. Koronan jälkeen kansainvälisen kaupan maksutavat ja rahoitus todennäköisesti ovat ottaneet isoja loikkia eteenpäin. Suomalaisten yritysten ja pankkien rahoitusosaajat ovat tiiviisti mukana näissä valmisteluissa.