Yritysten näkökulmasta globaali talouskehitys on muuttunut arvaamattomaksi ja riskialttiiksi. Maiden jakautuminen blokkeihin ja yleinen epävarmuus tulee vaikeuttamaan kansainvälisten yritysten toimintaa globaalilla tasolla.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen voimistunut kilpailu useilla eri aloilla, kuten talouden ja teknologian parissa, tulee lopulta vaikuttamaan eurooppalaisiin yrityksiin, ja sitä kautta suomalaisiin vienti- ja tuontiyrityksiin. Jo nyt on havaittu merkkejä ”re-shoring” -ilmiöstä. Alhaisen kustannustason maissa toimineet yritykset ovat palauttamassa toimintojaan takaisin länsimaihin tai siirtymässä toisiin matalan riskitason maihin. Globaalia taloutta ravistavat voimakas inflaatio, kansainvälisen kaupan vajoaminen taantumaan ja Ukrainan sodan vaikutukset muun muassa energian ja ruoan hinnoissa.

Monen mielestä kansainvälinen talous on siirtymässä takaisin kylmän sodan aikaan, mutta näin ei tule tapahtumaan. Taistelukenttänä tulee olemaan jatkossa talous, jota aletaan käyttämään geopoliittisena aseena sen sijaan, että valtiot investoisivat voimakkaasti asevoimiin ja konventionaaliseen sodankäyntiin. Yritysten toimintaa rajoittavat yhä useammin pakotteet, joita voidaan kohdistaa yrityksiin ja yksityisiin henkilöihin. Ukrainan sodan sytyttyä pakotteiden käyttö ja soveltaminen on yleistynyt, ja pakotteita käytetään yhä useampiin eri tarkoituksiin. Pakotteiden lisäksi protektionismi on lisääntynyt globaalilla tasolla. Tariffien ja muiden kaupankäynnin esteiden määrä on kasvussa. Tämä on kytköksissä Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneisiin väleihin.

Nykyisestä muutoksesta on alettu käyttämään nimitystä strateginen kapitalismi. Toisin kuin vapaassa markkinakapitalismissa, jossa valtio ei puutu elinkeinoelämään, ja suunnittelutaloudessa, jossa valtio puuttuu elinkeinoelämään, korostuu strategisessa kapitalismissa turvallisuuden näkökulma, kun tarkastellaan ulkomailta tulevia investointeja ja ostoja. Tässä valtio puuttuu harkiten erilaisiin transaktioihin, joissa toisena osapuolena on ulkomainen yritys. Toisin sanoen sääntelykeinot ovat julkisen vallan puolelta valikoivia ja niitä tehdään harkiten.

 

Mitä riskejä tästä koituu yrityksille?

Valtion tiukemman sääntelyn ja valvonnan myötä kiinteiden investointien ja ostojen tekeminen tulee vaikeutumaan. Valtio voi missä tahansa vaiheessa puuttua yrityskaupan tekoon ja näin estää kaupanteon, jos sen katsotaan aiheuttavan riskejä esimerkiksi huoltovarmuudelle. Estoja voidaan kasvaneen protektionismin myötä joissain maissa tehdä pelkästään oman teollisuuden suojelemiseksi. Yritysten näkökulmasta tämä aiheuttaa lisää riskejä jo yritysten välisissä neuvotteluissa. Kustannuksia edelleen tulee aiheutumaan, mutta nyt riski kaupan epäonnistumisesta kasvaa valtion mahdollisen intervention takia. Tämä koskee niin ikään suoria investointeja. Myös yrityksen toimintojen siirtäminen maasta toiseen voidaan vaikeuttaa merkittävästi, jos valtio katsoo sen työllistämisvaikutuksen tai yleisen arvon olevan valtiolle merkittävä. Tästä on jo merkkejä Kiinassa, jossa yritysten poistumista on vaikeutettu lainsäädännön avulla. Lisäksi olemassa olevien kiinteiden investointien menettämisen riski kasvaa, etenkin autoritäärisissä maissa.

 

Kuinka näitä riskejä vastaan voidaan varautua?

1. Yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tulee käydä keskenään aktiivista vuoropuhelua, jossa pohditaan nykyisen maailmantalouden tilaa ja riskejä.
2. On tärkeää, että kaikenkokoisissa yrityksissä vahvistetaan geoekonomista osaamista sekä ymmärrystä riskeistä. Yritysstrategian osaajien palkkaaminen on yksi tapa varautua yritysmaailman uusiin riskeihin.
3. Tiivis yhteydenpito ja tiedonvaihto yritysten muodostamissa verkostoissa on tärkeää. Globaali ICC verkosto tarjoaa ajankohtaista informaatiota kansainvälisen talouden muutoksista. ICC Suomi tarjoaa tietoa ja työkaluja kansainvälisen kaupan riskien hallintaan sekä kansallisen verkoston yritysten väliseen yhteydenpitoon. Verkottuminen auttaa yrityksiä ennakoimaan ja varautumaan sekä kannustaa tarkempaan potentiaalisten kohdemarkkinoiden poliittisten asenteiden ja taloudellisen tilanteen tarkasteluun.
4. Toimitus- ja tuotantoketjujen hajauttaminen lieventää liiketoiminnan riskejä. Nykyään valtaosa kansainvälisistä yrityksistä on keskittänyt tuotannon hajauttamisen Aasiassa muutamaan alhaisen kustannustason maahan kuten Kiinaan, Intiaan ja Vietnamiin. Tätä pitäisi diversifioida pidemmälle, sillä pandemia osoitti, kuinka haavoittuvaisesti tuotanto- ja toimitusketjut oli hajautettu. Toisin sanoen hajauttamisen ei tulisi keskittyä tiettyyn maanosaan.

Strateginen kapitalismi ja protektionismi ovat tulleet jäädäkseen maailman blokkiutumisen ja talouden politisoitumisen takia. Maailmankauppa käy tällä hetkellä hyvin epävarmoja vaiheita, minkä takia suomalaisyritysten keskinäiseen tiedonvaihdon ja kommunikoinnin merkitys kasvaa. Hyvä tiedonhankinta ja -välitys tulevat olemaan menestyvän liiketoiminnan avaimia nyt ja jatkossa.

Kirjoittanut: Nur Nybom, ICC-harjoittelija

Standardised Trust, Harri Rantanen (SEB) järjesti tilaisuuden, jossa kuulimme ICC UK:n pääsihteerin Chris Southworthin kattavan ja käytännönläheisen esityksen UK:n MLETR:n täytäntöönpanosta. Keskustelu oli vilkasta tilaisuuden jälkeen ja yhteinen päätelmä oli, että tarvitsemme laajaa yhteistyötä digitalisaation edistämiseksi kansainvälisessä kaupassa Suomessa ja laajemmin Pohjoismaissa. Nyt meillä on mahdollisuus saada tukea ja oppia UK:n mallista.

Osallistujia oli ympäri Euroopan etänä sekä SEBin tiloissa Helsingissä. Mukana oli myös ICC Suomen Trade Finance asiantuntijoita sekä ICC Suomen toimiston tiimi. Lämmin kiitos Harri Rantaselle kutsusta,  järjestelyistä sekä erittäin hyödyllisestä sisällöstä!

Voit katsoa tilaisuuden TALLENTEEN  , tutustua Harri Rantasen ja Chris Southworthin esityksiin.

Vuosi 2022 on tarjonnut runsaasti käänteitä kansainvälisen kaupankäynnin puolella. Globaali talous on kärsinyt laukkaavasta inflaatiosta koronapandemian jäljiltä. Inflaatiota on kiihdyttänyt Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan aikaansaama ruokapula on nostanut elintarvikkeiden hintoja ja aiheuttanut riskin nälänhädästä Lähi-idän ja Afrikan maissa. Euroopan melko positiiviset talousnäkymät synkistyivät, kun Venäjä alkoi käymään energiasotaa Euroopassa.  Energiapula nostaa hintoja, mutta siirtyminen vihreään ja kestävään energiantuotantoon on vauhdittunut merkittävästi.

ICC Suomi on aktiivisesti seurannut ja tulee yhä seuraamaan konfliktin kehitystä ja sen vaikutusta kansainväliseen talouteen sekä yritysten toimintaympäristöön. Kansainvälinen kauppakamari ja ICC Suomi ovat tehneet Unicefin kanssa yhteistyötä, jossa pyrittiin kannustamaan yrityksiä tukemaan Ukrainan lapsiperheitä.

Keskuskauppakamari ja ICC Suomi järjestivät yhdessä Suuren vientipäivän 2022. Tilaisuudessa kuulimme mitä voimme oppia viennistä ruotsalaisilta, pureuduimme vastuullisuuden merkitykseen kansainvälisessä kilpailussa ja tutkimme USA:n ja Kiinan välisen suurvaltakilpailun vaikutuksia suomalaisten yritysten ponnisteluihin kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi kuulimme kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn vientijohtajakyselyn uunituoreita tuloksia. Osallistujat saivat päivässä ajankoh­taista tietoa kansainvälisestä kaupasta, verkostoituivat keskenään ja saivat vinkkejä maailmalla menestymiseen. Ilmoittaudu tästä mukaan vuoden 2023 Suureen vientipäivään!

Keväällä 2022 ICC Suomi oli mukana järjestämässä useita tapahtumia, jotka liittyivät Venäjän sodan aiheuttamiin geopoliittisiin riskeihin, pakotteisiin ja maailmankauppaan.

ICC Suomen Trade Finance Day järjestettiin torstaina 13.10.2022. Tilaisuus tarjosi ICC Suomen jäsenyrityksille konkreettista tietoa viennistä ja ulkomaankaupasta sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Teemoina olivat ajankohtaiset aiheet: maailmantalous, Venäjä ja Kiina, vientirahoituksen tila ja haasteet, sopimukset ja pakotteet, toimitusketjut ja vastuullisuus sekä digitalisaatio. Päivä huipentui Suomen eturivin asiantuntijoista koostuvaan paneeliin, jossa panelisteina olivat Timo Vuori (EK), Jyrki Ali-Yrkkö (ETLA), Matti Malminen (Konecranes), Antti Niemelä (OP) ja Nina Vaskunlahti (ulkoministeriö). Johtopäätöksenä keskustelussa nousi vahvasti, että näinä epävarmoina aikoina suomalaisten osaamiseen luotetaan ja Suomella on tarjota ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

ICC Suomi seurasi myös aktiivisesti kansainvälisten ilmastotavoitteiden toteutumista sekä tavoitteista sopimista. COP27, joka järjestettiin tänä vuonna Eqyptin Sharm el-Sheikhissa. Kokous jätti hieman toivomisen varaa Glasgow’n ilmastotavoitteiden suhteen, mutta kokouksen myötä organisaatiot ja yritykset sitoutuivat kuitenkin ilmastotavoitteisiin.

Keskuskauppakamarin ja ICC Suomen järjestämä Kiina-tietoisku saavutti suuren suosion. Virtuaalisessa tapahtumassa marraskuussa kuultiin yritysten Kiina-maajohtajia sekä ulkoministeriön ja Business Finlandin Kiina-asiantuntijoita. Tilaisuudessa käytiin läpi Kiinassa tapahtuneita niin poliittisia kuin taloudellisia muutoksia sekä maan tulevaisuudennäkymiä. Tietoiskussa myös pohdittiin, onko Kiina edelleen mahdollisuuksien maa. Lisäksi käytiin läpi, mitä suomalaisten yritysten tulisi ottaa huomioon, kun se pohtii Kiina-investointejaan ja -riippuvuuksiaan.

Yhdysvallat ovat myös olleet ICC Suomen mielenkiinnon kohteena välivaalien osalta. Tänä vuonna välivaalit olivat erityisen seurattuja ympäri maailman, sillä demokraattien enemmistön asema niin senaatissa kuin kongressissa oli uhattuna. Tätä seurattiin mielenkiinnolla, sillä merkittävä valtasuhteiden muutos olisi vaikuttanut suoraan USA:n kauppapolitiikkaan sekä USA-EU-kauppasuhteisiin. Näistä Keskuskauppakamari laati maakatsauksen, josta voi lukea lisää. Myös ICC Suomen maajohtaja Lenita Toivakka vieraili ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahden vetämällä kauppapolitiikan ja vienninedistämisen Team Finland-matkalla Washingtonissa 7.-9.9.2022, mistä voi lukea täältä tarkemmin.

ICC Suomen edustajat Lenita Toivakka, maajohtaja sekä Asta Kouri, projektipäällikkö, kävivät Pariisissa ICC:n pääkonttorissa kertomassa ICC Suomen toiminnasta ja tavoitteista. Esitys otettiin siellä hyvin vastaan ja kiinnostus ICC Suomea kohtaan kasvoi merkittävästi. Kiinnostusta herätti erityisesti ICC Suomen kasvutavoitteet, tiivis yhteistyö kauppakamareiden ja Keskuskauppakamarin kanssa ja suomalaisyritysten aktiivinen rooli asiantuntijaryhmissä. Lopputuloksena tiivistyvä yhteistyö ICC:n eri toimintojen parissa, kuten ICC:n pääjohtajan John W.H. Dentonin vierailu Suomeen tämän vuoden puolella.

Mutta mitä odottaa ICC Suomelta vuonna 2023? ICC Suomella on monta tavoitetta, joita se pyrkii saavuttamaan kansainvälisen kaupan, yritysten kansainvälisen toiminnan ja menestyksen edistämiseksi. ICC Suomi haluaa edistää tervettä kilpailua epävarmassa maailmassa, tuottaa aktiivisesti luotettavaa ja ajankohtaista informaatiota yritysjäsenillemme. Edistämme tämän ohella vastuullista riskienhallintaa ja varautumista sekä mahdollistamme digitaalisen, turvallisen ja vihreän kasvun. Varsinkin digitalisaatio ja kestävä kehitys ovat nyt ja tulevaisuudessakin vallitsevia kansainvälisen kaupan rakennuspalikoita. Näiden lisäksi pyrimme helpottamaan kauppaprosesseja sekä yhä kehittämään vaikuttavaa ja kasvavaa ICC Suomea.

Liittymällä ICC Suomen jäseneksi saat muun muassa uutiskirjeen, johon on koottu ajankohtaisimmat asiat kansainvälisestä kaupasta, esimerkiksi kansainvälisen kaupan säännöt, muuttuvat toimintaympäristöt sekä informaatio markkina-alueista ja niiden näkymät. Tämän lisäksi tulemme tarjoamaan lisää kansainväliseen kauppaan liittyvää koulutusta jäsenillemme ICC Academyn kautta. Voit liittyä ICC Suomen jäseneksi tästä.

Kirjoittanut:
Nur Nybom, ICC-harjoittelija

Talouskasvu hidastuu Ruotsissa ensi vuoden aikana maailmantalouden hiljentymisen ja nousevien hintojen takia. Ruotsin eri alueilta löytyy kuitenkin mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia isojen investointien ja menestyvien yritysten ansiosta.

Ruotsi on yleensä noussut melko nopeasti talouden notkahduksista ja matalasuhdanteista. Yhtenä selittävänä tekijänä on monipuolinen elinkeinoelämä, jossa kansainvälisesti menestyviä yrityksiä löytyy monelta eri toimialalta ja alueelta. Toinen selitys on mittavat yksityiset ja julkiset t&k-panostukset. Ruotsi on sijalla neljä OECD:n vertailussa, jossa t&k-panostukset suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.

Ruotsin perinteinen talouden tukijalka on vahva perusteollisuus, johon kuuluu monta maailmanluokan teollisuusyritystä. Perusteollisuuden ja t&k-toiminnan vuorovaikutus parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ruotsin talouskasvu on muuttunut yhä enemmän tutkimus- ja innovaatiovetoiseksi.

Panostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan näkyy erityisen hyvin Göteborgissa. Alueen yritysten osuus on noin kolmannes Ruotsin yksityisistä t&k-investoinneista. Göteborgin suurimpia yrityksiä ovat muun muassa ajoneuvovalmistajat Volvo Group ja Volvo Cars, lääkeyhtiö AstraZeneca, konepajayhtiö SKF ja varustamokonserni Stena.

Sekä Volvo Cars että raskaita ajoneuvoja valmistava Volvo Group investoivat suuria summia sähköisten ajoneuvojen kehittämiseen ja tuotantoon. Göteborgiin on myös rakenteilla Northvoltin ja Volvo Carsin yhteinen akkutehdas. Vähäpäästöiseen liikkumiseen liittyvät myös Heart Aerospacesin hanke sähkölentokoneiden valmistamiseksi ja Gothenburg Green City Zone, jossa kehitetään fossiilivapaata rahtiliikennettä kaupunkiympäristössä.

Vihreän teollisen siirtymän varsinainen keskittymä on Norrbottenin lääni Pohjois-Ruotsissa. Alueelle on suunnitteilla investointeja yli 100 miljardin euron edestä seuraavien 20 vuoden aikana. Suurimmat hankkeet liittyvät fossiilittomaan terästuotantoon. Teräsyhtiö SSAB:n, energiayhtiö Vattenfallin ja kaivosyhtiö LKAB:n yhteisen Hybrit-hankkeen ensimmäinen fossiilittoman teräksen koe-erä valmistui syksyllä 2021.

Muita isoja investointeja Pohjois-Ruotsissa ovat muun muassa Northvoltin akkutehdashanke Skellefteåssa, Luulajan sataman mittava laajentaminen ja meneillään oleva Kiirunan kaupungin siirtäminen kaivostoiminnan takia. Kiirunan uusi keskusta otettiin käyttöön syksyllä ja muun kaupungin rakentaminen jatkuu. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu Norrbottenin läänissä mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusalalta, akku- ja terästeollisuudesta sekä energia-alalta.

Ruotsissa tehdään lähivuosien aikana mittavia julkisia investointeja eri sektoreihin. Merkittävä osa Ruotsin julkisista investoinneista tulee kohdistumaan puolustuksen vahvistamiseen. Ruotsi panosti 1970- ja 1980-luvuilla omien asevoimien kehittämiseen, ja puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli silloin 2,5–3 prosenttia. 2000-luvulla osuus on tippunut reiluun prosenttiin BKT:stä. Ruotsin hallituksen tavoitteena on nostaa puolustuksen osuus BKT:stä kahteen prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Investoinnit kohdistuvat sekä ase- ja sotilasteknologiaan että muun puolustusinfrastruktuurin vahvistamiseen. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten käytössä oleviin kiinteistöihin tehdään myös investointeja.

Priorisoituja teemoja Ruotsin poliittisella agendalla ovat hintojen nousun lisäksi varsinkin rikollisuuden ja väkivaltarikosten torjuminen. Hallituksen keinoina on lainsäädännön kiristäminen ja poliisin toimivallan laajentaminen. Mallia otetaan monessa suhteessa muista Pohjoismaista, joissa varsinkin kuolemaan johtavien ampumarikosten määrä on vain murto-osa Ruotsin luvuista.

 

Patrik Lindfors, Johtaja
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari