Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen valtuuskunnan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 14.6.22 Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksen yhteydessä Musiikkitalolla.

ICC Suomen maajohtaja Lenita Toivakka kertoi, että vaikka vuonna 2021 maailmankauppa elpyi, globaalit logistiset häiriöt ja pullonkaulat pysyivät kansainvälisen kaupan haasteena. Viime toimintavuoden painopisteitä olivat elpymispaketit, Brexit sekä suurvaltojen väliset jännitteet. Lisäksi agendalla on ollut EU:n yritysvastuulainsäädännön eteneminen. Ajankohtaiskatsauksessaan Toivakka painotti kansainvälisen kauppakamarin ICC:n tärkeää roolia rauhan, turvallisuuden ja vaurauden edistäjänä erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. ICC tuomitsi sodan heti sekä reagoi erittäin nopeasti humanitäärisellä avulla sekä tukemalla monin eri tavoin ukrainalaisia yrityksiä ja yrittäjiä.

Kokouksen jälkeen iltapäivä jatkui Keskuskauppakamarin ajankohtaisseminaarilla: Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden vaikutukset yritysten toimintaan. Tilaisuudessa puhuivat puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.

Ministeri Kaikkonen korosti, ettei Nato-jäsenyys poista kansallisen puolustuskykymme merkitystä ja kansallinen suvereniteettimme ja itsemääräämisoikeutemme tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Yhdessä olemme vahvempia. Ministeri Kaikkonen myös muistutti, ettemme saa turtua emmekä unohtaa Ukrainaa ja ukrainalaisia. Venäjän hyökkäyssodalle ei ole oikeutusta ja meidän on jatkettava Ukrainan tukemista.

Puheenvuorossaan Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova kiitti lämpimästi Suomea kaikesta tarvike- ja humanitäärisestä tuesta ja painotti, että apua tarvitaan edelleen. Hän myös vetosi suomalaisiin yrityksiin, että ne voisivat olla ensimmäisten joukossa Ukrainan jälleenrakentamisessa. Suomalaiselle osaamiselle on tulevaisuudessa maassa suuri tarve. Suurlähettiläs Dibrova uskoo vahvasti Ukrainan voittoon: “Light will always win the dark. Eventually.”

Aiheeseen liittyvä Kauppalehden artikkeli:
Puolustusministeri Kaikkonen: Nato tulee ottamaan vahvemman roolin Turkki-ongelman ratkaisussa – ”Naton pitää osoittaa, että ovet todella ovat auki”

Kansainvälinen Kauppakamari ICC on yhdessä Unicefin kanssa kannustanut yrityksiä tukemaan Ukrainan lapsia ja perheitä, kirjottavat Lenita Toivakka ja Marja-Riitta Ketola.

Sota Ukrainassa on saanut suomalaiset yritykset lahjoittamaan hätäapuun ennätysmäisellä tavalla. Suomalaisten yritysten tuki on otettu kiitollisuudella vastaan, sillä avuntarve Ukrainassa on valtava.

Ukrainan sisällä jo miljoonia ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa, ja yli 6 miljoonaa ihmistä, joista 90 prosenttia on naisia ja lapsia, on paennut maasta. Lapset tarvitsevat epätoivoisesti turvallisuutta, vakautta, suojelua ja psykososiaalista tukea.

Kansainvälinen Kauppakamari ICC on yhdessä Unicefin kanssa kannustanut yrityksiä tukemaan Ukrainan lapsia ja perheitä ja kehottanut yrityksiä käyttämään vaikutusvaltaansa ja kanaviaan paremman tulevaisuuden puolesta. Kansainvälinen Kauppakamarin toimintaa ohjaa taloudellisen yhteistyön, kestävän kehityksen ja rauhan edistäminen. 140 maassa toimivana yritysmaailman järjestönä se tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan ja on äärettömän huolissaan siviilien hädästä Ukrainassa.

Ukrainan sodan rinnalla maailmassa on tälläkin hetkellä lukuisia kriisitilanteita ja toisaalta hauraita alueita, joilla yksittäinen tapahtuma voi johtaa katastrofiin alueella.

Useilta mailta puuttuu resilienssiä – kykyä ennakoida, estää ja hallita kriisitilanteita. Köyhillä yhteisöillä ja yhteiskunnilla on heikommat mahdollisuudet selviytyä kriiseistä. Kriisit myös lisäävät jo olemassa olevia rakenteellisia haavoittuvuuksia. Yritysten tukea tarvitaankin paitsi hätätilanteissa myös vakauden tukemisessa hauraammissa valtioissa.

Vakautta voidaan rakentaa usealla eri tasolla – esimerkiksi tukemalla yksilöitä tai investoimalla kokonaisiin järjestelmiin, kuten koulutukseen ja terveydenhoitoon. Terveet ja koulutetut kansalaiset selviävät kriiseistä paremmin. Tutkimusten mukaan jokainen kouluvuosi voi kasvattaa henkilökohtaisia tuloja jopa 10 prosenttia ja tytöillä jopa 20 prosenttia.

Unicef tunnetaan hätäaputyöstään lasten ja perheiden hyväksi, mutta vaikka se on yksi maailman suurimmista humanitaarisen avun järjestöistä, se on myös kehitysjärjestö. Unicefin budjetista puolet menee pitkien aikavälin hankkeisiin tukemaan yhteiskuntien resilienssiä.

Kansainvälinen Kauppakamari ICC kannustaa yrityksiä tukemaan vakautta maailmassa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisella toiminnalla ja tukemalla vakiintuneita avustusjärjestöjä. Ammattimaiset avustusjärjestöt ovat yrityksille kumppaneita, jotka huolehtivat, että molemmat osapuolet saavuttavat tavoitteensa. Yhteistyö on paljon enemmän kuin hyväntekeväisyyttä. Se on yhteisiä arvoja ja parempaa liiketoimintaa vakaamman maailman puolesta.

Lenita Toivakka
maajohtaja, Kansainvälinen Kauppakamari ICC Suomi

Marja-Riitta Ketola
pääsihteeri, Suomen Unicef

Alkuperäinen artikkeli: Aamulehti 

Venäjän sodan vaikutukset tuntuvat jo nyt eri puolilla maailmaa, järkyttävimmät ja tuhoisimmat vaikutukset sodalla on Ukrainassa. Sodan vaikutukset tulevat muuttamaan myös maailmankauppaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Muun muassa globaalit arvoketjut menevät uusiksi, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) tuoreen ennusteen mukaan maailmankaupan kasvu hidastuu. Syynä on jo entuudestaan jännitteisissä ja kuormittuneissa tuotantoketjuissa ilmenevät häiriöt eri puolilla maailmaa.

”Erityisen paljon ongelmia on raaka-ainemateriaalien saatavuudessa tietyissä ryhmissä, joissa Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä raaka-aineiden toimittajia globaalisti. Vakavista tuotanto- ja toimitusongelmista johtuen tiettyjen tuotteiden saatavuus heikkenee ja hinnat nousevat”, Toivakka sanoo. Toivakka on myös ICC Suomen maajohtaja.

ICC:n raportti ennustaa, että erityisesti globaaliin elintarvikeketjuun sodalla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia. Ukrainan ja Venäjän osuus globaalista viennistä on esimerkiksi vehnän osalta 25 prosenttia ja ohran osalta 20 prosenttia. Auringonkukan siementen ja öljykasvien osalta Ukrainan ja Venäjän osuus on 70 prosenttia.

”Tämä tietää voimakasta hintojen nousua maataloustuotteissa. Esimerkiksi vehnän hinta on ICC:n raportin mukaan noussut tammikuun tilanteeseen verrattuna jo 88 prosenttia”, Toivakka sanoo.

Ongelmat eivät koske vain maataloustuotteita. Myös metallien hinnat ovat nousseet huimasti tammikuuhun verrattuna. Esimerkiksi nikkelin hinta on ICC:n raportin mukaan noussut 63 prosenttia, alumiinin 17 prosenttia ja teräksen 14 prosenttia.

”Sodan vaikutukset ulottuvat myös maailmankauppaan laajemmin, kun ilmapiiri kiristyy. Kansainvälisen kaupan vapautuminen saa vakavia iskuja ja jo käynnissä oleva protektionismin aalto voimistuu entisestään. Yhteistyö eri maiden ja alueiden välillä vähenee ja blokkiutuminen voimistuu. Ongelmat tuotantoketjuissa voimistuvat entisestään. Maailmankauppa on nyt vahvasti politisoitunut ja sodan väline”, Toivakka sanoo.

Vapaakauppasopimusten loppuunsaattaminen tärkeää

Toivakka muistuttaa, että sodan vaikutusten keskellä on muistettava, että kauppaa käydään ja suomalaiselle osaamiselle on suurta tarvetta maailmalla.

”On tärkeää, että EU jatkaa voimakkaasti vapaakaupan edistämistä. Keskeneräisiä vapaakauppasopimusratifiointeja on EU:lla useita, valitettavasti niiden edistämistahti on merkittävästi hiipunut. Nyt olisi myös oikea hetki kaivaa jääkaapista esiin EU:n ja Yhdysvaltain jo pitkälle neuvottelema TTIP-vapaakauppasopimus. Vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa kauppasopimusten loppuunsaattaminen on erityisen tärkeää”, Toivakka sanoo.

ICC:n keskipitkän aikavälin arviot maailmankaupan trendeistä

ICC:n raportti myös ennustaa Venäjän sodan keskipitkän aikavälin arvioituja vaikutuksia maailmankauppaan:

1. Siirtymä vihreään energiaan nopeutuu. Irtaantuminen Venäjän fossiilisesta energiasta kohti monimuotoisempaa uusiutuvaa energiaa.
2. Kasvavat globaalit logistiikkaongelmat lisäävät painetta tuotantoketjun uudelleenarviointiin ja hankintojen uudelleensijoittumiseen lähemmäksi.
3. Internet alueellistuu (splinternet) kahdeksi eri versioksi:
   • avoin internet , joka on hajautettu ja markkinaehtoinen
   • suljettu internet, joka on keskitetty ja valtiovetoinen.

”Muutokset maailmankaupassa tulevat olemaan merkittäviä. Ihan kaikkea emme edes vielä tiedä. Vain sen, että paluuta entiseen ei ole”, Toivakka sanoo.

ICC:n raportti 

Alkuperäinen artikkeli kauppakamari.fi