Global Compact Nordic Meeting

GLOBAL COMPACT HELSINKI SUMMIT 2019 : NEW CHALLENGES & NEW SOLUTIONS

• DIGITALIZATION & SOLUTIONS
• SUSTAINABILITY & NEW CHALLENGES
• CLIMATE CHANGE & BUSINESS DRIVERS

Date:  31^st October and 1^st November 2019
Venue: Day 1 – Scandic Park Helsinki, Mannerheimintie 46, Helsinki, Day 2 – Nokia Executive Experience Center, Karaportti 8, Espoo
Registration: 15 October 2019 at the latest HERE 
PDF program

**

THURSDAY 31st OCTOBER 2019
Venue: Day 1 – Scandic Park Helsinki, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki

12:00-13:00 REGISTRATION AND BUFFET LUNCH

13:15 – 14:00 NEW GLOBAL COMPACT STRATEGY IN PRACTICE – LATEST NEWS

13:00-13:10 WELCOME & KICK OFF
Sami Lundgren, Chair of Board, Global Compact Network Finland
Timo Vuori, Coordinator (interim), Global Compact Network Finland

13.10-14:00  GLOBAL COMPACT – LATEST DEVELOPMENT AND WAY FORWARD

• Lessons learnt from Global Compact strategy – so far
• News from Global Compact Local Networks
• Value add of Global Compact for Nordic companies
  Ole Lund Hansen, Chief, Local Networks /
  Thorin Schreiber, Manager, UN Global Compact
• Nordic Business and the Agenda 2030 – Key Results of Nordic Survey
  Joachim Marc Christensen, Manager, Global Compact Network Denmark

14:15 – 16:00  SUSTAINABILITY IN PRACTICE – NEW TRENDS IN CIRCULAR ECONOMY
Moderated by Jaana Tyynismaa, Country Director, Environment & Health, Ramboll Finland

        Circular Economy flash quiz

        Vision on Perfect Circular Economy – Carbon-neutral Circular Economy
         Ernesto Hartikainen, Senior Lead, SITRA – Finnish Think Tank

        Circular economy in different angles in value chain

        Case 1 – Full life cycle of the equipment, long lifetime, service- and recyclability, scrap materials & new business opportunities
        Kaisa Jungman, Director, Sustainable Business Development, Metso Corporation

        Case 2: Exciting Consumers through circular business models
        Leni Valsta, Senior Vice President, Scandinavian Living Business, Fiskars Group

        Case 3 – Manufacturing opportunities – new recycling innovation in technology and other circular economy examples
        Heli Nykänen, Manager, Group Sustainability and Capital Investments Ahlstrom-Munksjo

• Kahoot quiz / Word cloud (Menti)

16:00 – 16:30 BREAK FOR REFRESHMENT & NETWORKING

16:30 – 18:00 – CLIMATE CHANGE – WHAT IS RELEVANT FOR COMPANIES NOW?
Moderated by Rasmus Valanko, Head of Corporate Responsibility, Kemira Corporation

      Business Climate Action for Our Only Future
      Heidi Huusko, Senior Manager, Environment and Climate, UN Global Compact

      Sustainable Finance Architecture – What business should know about it?
      Aila Aho, Executive Advisor on Sustainability, Nordea and Member of European Commission’s Technical Expert Group on Sustainable Finance

     Latest Trends of TCFD Reporting
     Jussi Nokkala, Sustainability & Climate Change Leader, PwC

19:30 – 22:00 GLOBAL COMPACT NORDIC DINNER

 **

FRIDAY 1st NOVEMBER 2019
Venue: Nokia Executive Experience Center, Karaportti 8, Espoo

8:45 – 9:30 TRANSPORTATION TO NOKIA EXECUTIVE EXPERIENCE CENTER BY BUS

9:45 – 11:15 DIGITALIZATION AND TECHNOLOGY
Moderated by Eija Pitkänen, Sustainability, Ethics & Compliance, Risk Officer, Telia Company

     Welcome & Business digitalization and Ethics
      Nassib Abou-Khalil, Senior Vice President, Member of Nokia Group Leadership Team, Nokia

     Nokia sustainability & Human rights processes to prevent misuse of technology
     Karoliina Loikkanen, Head of Sustainability, Nokia
Fiona Cura-Pitre, Head of Human Rights, Nokia

     Digitalization in supply chain sustainability
     Data analytics for sustainable supply chain management
Supplier sustainability performance data with robotics and AI
Laura Puustjärvi, Head of Sustainability, Valmet
Johanna Pirinen, Senior Vice President, Sustainable Sourcing and Logistics, Stora Enso

Responsible Sales – Volvo Group
Venki, Vaithianathan, Corporate Responsibility Director, Volvo Group

Q & A + discussion

11:15 – 11:30       CONCLUSION – THE WAY FORWARD – GLOBAL COMPACT NORDIC 2020

11:30 – 12:15    DEMOS IN NOKIA LABS – TECHNOLOGY SOLUTIONS

12:15 – 13:30   BYE BYE NETWORKING BUFFET LUNCH

***

Registration 15 October 2019 at the latest HERE 

Contact details:
Timo Vuori, +358 9 4242 6238, timo.vuori  (a)  icc.fi  
Asta Kouri + 358 50 464 6407 asta.kouri  (a)  chamber.fi

 

Global Compact on Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n yrityksille laatima vastuullisuussitoumus, johon on liittynyt maailmanlaajuisesti yli 12000 yritystä ja Suomestakin yli 80 yritystä. Global Compact-aloitteeseen sitoutunut yritys vahvistaa kunnioittavansa liiketoiminnassaan kohdemaasta riippumatta samoja ihmisoikeuksiin, työoloihin, ympäristöön ja lahjonnanehkäisyyn liittyviä YK:n kansainvälisiä periaatteita.

Global Compact Network Finland ry on keväällä 2019 rekisteröity, suomalaisten Global Compact -yritysten perustama rekisteröity yhdistys, jonka YK on hyväksynyt Global Compactin viralliseksi, kansalliseksi verkostoksi Suomeen. Sen tarkoitus on kehittää Suomessa yritysten yhteistyötä Global Compact -aloitteen tiimoilta sekä vastata kansainvälisestä Global Compact -yhteistyöstä. Compact Network Finland ry:n toimisto aloittaa 1.10.2019 alkaen Helsingin World Trade Centerissä juridisesti ja taloudellisesti itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä toimien käytännössä tiiviissä yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen kanssa, jotka myös auttavat toiminnan käynnistämisessä eri tavoin.

Haluatko olla mukana tekemässä parempaa maailmaa yritysten vastuullisuutta vahvistamalla? Global Compact ajaa muutosta yritysvastuun kaikilla osa-alueilla. Haemme Global Compact Network Finland ry:n käytännön toiminnasta vastaamaan

Pääsihteeriä

Toimit uudessa, tärkeässä roolissa Global Compact -toiminnan kehittämiseksi Suomessa Global Compact -yritysten odotusten mukaisesti. Vastaat myös Global Compact -aloitteeseen liittyvistä sidosryhmäsuhteista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Pääsihteerin toimenkuvaan kuuluu erityisesti kansainvälisen Global Compact -toiminnan seuranta ja siitä viestiminen suomalaisille jäsenyrityksille, yritysvastuuseen liittyvän koulutuksen ja muiden tapahtumien, viestinnän sekä muun yritys- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. Vastaat myös yhteistyöstä YK:n Global Compact toimiston sekä Pohjoismaiden ja muiden maiden Global Compact verkostojen kanssa. Olennaista tehtävässä onnistumisessa on kehittää ja vahvistaa eri tavoin Global Compact -toiminnan tarjoamaa lisäarvoa suomalaisille Global Compact -jäsenyrityksille näiden kehittäessä vastuullista yritystoimintaansa.

Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää esimerkiksi:

• vahvaa ymmärrystä ja osaamista yritysten yritysvastuuteemoista
• kykyä hahmottaa ja ymmärtää yritysten ESG-toimintaa ja sen kehitystarpeita
• tuntemusta ja näkemystä keinoista hyödyntää Global Compact -aloitetta yrityksissä
• kiinnostusta kehittää Global Compact -yhteistyötä yritysten ja sidosryhmien kanssa
• valmiutta hoitaa rekisteröidyn yhdistyksen jäsenyyteen ja hallintoon liittyviä asioita
• riittävää kielitaitoa ja viestintävalmiuksia sekä kykyä edustaa Global Compact -aloitetta.

Tarjoamme sinulle uuden, itsenäisen työtehtävän, jossa toimit Global Compact Network Finland ry:n hallituksen ja jäsenyritysten odotusten mukaisesti. Pääset myös tekemään yhteistyötä samoissa tiloissa toimivan Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC Suomen asiantuntijoiden kanssa. Tehtävässä sinulla on ainutlaatuinen näköalapaikka ja verkostoitumistilaisuus yritysvastuun keskeisten sidosryhmien kanssa.

VAPAAMUOTOISET HAKEMUKSET PALKKATOIVEINEEN PYYDETÄÄN TOIMITTAMAAN 30.9.2019 KLO 16.00 MENNESSÄ: icc@icc.fi. 

Lisätiedot:
Global Compact Network Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Sami Lundgren (UPM) puh 040 580 0910 tai
Global Compact Network Finland ry:n vt koordinaattori Timo Vuori (ICC) puh 050 553 5319.

ICC:n markkinointisäännöt ovat palvelleet elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa tarjoamalla eettiset ohjeet, jotka ovat luoneet yrityksille tasapuoliset toimintamahdollisuudet vähentäen samalla tarvetta lainsäädännölle ja viranomaistoimille.  

ICC on varmistanut sääntöjen käyttökelpoisuuden päivittämällä sääntöjä ja laajentanut sääntöjen soveltamisalaa sitä mukaa, kun uudet teknologiat ja menettelytavat ovat kehittyneet. Vuoden 2018 päivityksessä on otettu huomioon digitaalisen vallankumouksen mukanaan tuomat käyttäytymismuutokset ja siksi sen voidaan sanoa asettuvan nykyaikaisen sääntelyn mittapuuksi. 

Markkinointisäännöt on tarkoitettu ensisijaisesti kaupallisen viestinnän itsesääntelynormistoksi. Säännöistä saattaa kuitenkin olla hyötyä myös ei-kaupallisessa mainonnassa ja muussa viestinnässä. Myös tuomioistuimet voivat viitata sääntöihin sovellettavan lainsäädännön puitteissa. Kansainvälinen kauppakamari ICC suosittelee, että säännöt hyväksytään ja niitä käytetään maailmanlaajuisesti. 

Sääntöjen tarkoituksena on: 

• osoittaa markkinoinnin vastuullisuus ja hyvät käytänteet maailmanlaajuisesti 
• vahvistaa yleistä luottamusta markkinointiin, kunnioittaa yksityisyydensuojaa ja kuluttajien mieltymyksiä, varmistaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan markkinointiin liittyvä erityinen vastuu; 
• turvata markkinoinnin alan toimijoiden sananvapaus (YK:n kansainvälisen kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti) ja 
• tarjota tehokkaita, käytännöllisiä ja joustavia ratkaisuja kuluttajansuoja-asioissa, minimoida yksityiskohtainen kansallinen tai kansainvälinen lainsäädäntö tai ylipäätään lisäsääntely. 

Vastuullinen markkinointi vahvistaa kuluttajan luottamusta.  

Voit ladata Kansainvälisen Kauppakamarin ICC:n markkinoinsäännöt 2018 suomenkielisenä ICC markkinointisäännöt 2018  

Lisätiedot:
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta / Mainonnan eettinen neuvosto 
Keskuskauppakamari 
Sähköposti: men(a)chamber.fi 
www.liiketapalautakunta.fi 
www.mainonnaneettinenneuvosto.fi 

Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi
Keskuskauppakamari 
Puhelin: 09 4242 6239
Sähköposti: icc(a)icc.fi 
www.icc.fi 

Vientiyritysten rahoitusosaamisessa on yhä puutteita osoittaa 5.6.2019 Helsingissä julkaistu Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Vientikaupan rahoitusbarometri 2019. Barometriin vastasi noin 600 yritystä, joista alle puolet on kärsinyt viennissään luottotappioita viime vuosina. Joukossa on sekä maan suurimpia vientiyrityksiä että pk-vientiyrityksiä. Suurimpien yksittäisten luottotappioiden keskiarvo on peräti 100 000 euroa, mitä nostavat muutamat yksittäiset suurtappiot. Yritykset ovat kärsineet tappiot nahoissaan rahojen menetyksinä ja alaskirjauksina. Lähes viidennes kertoo, ettei luottotappiolla ollut yritykselle juuri mitään seurauksia.

– Suomalaiset vientiyritykset, varsinkin pk-yritykset, tekevät vientikauppaa huolestuttavan suurella riskillä, kun 100 000 euron kaupan voi suojata 500–1 200 euron vakuutuksella. Yrityksillä saattaa olla vääriä käsityksiä suojautumisen kalleudesta. Tämä on noussut esiin myös vuoden mittaan järjestetyllä vientikaupan rahoituskiertueella. Riskienhallintatietouden ja viennin rahoitusosaamisen lisääminen on edelleen tarpeen, sillä kymmenien tuhansien luottotappiot voivat kaataa yrityksen tai ainakin nakertavat turhaan tulosta, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Finnveran, Keskuskauppakamarin, pankkien ja luottovakuuttajien järjestämällä Vientikaupan rahoituskiertueella on viime syksyn ja kevään aikana korostettu rahoituksen, riskienhallinnan ja luottopolitiikan tärkeyttä. Luottopolitiikan määrittely onkin yleistynyt vientiyrityksissä edellisvuodesta.

Ostajarahoituksen hyödyntäminen mahdollisesti lisääntynyt

Vuosi sitten ensi kertaa toteutettu barometri osoitti, että suomalaisilta pk-yritykset todennäköisesti menettävät vientikauppoja, koska yritykset eivät tunne ostajalle tarjottavia rahoitusratkaisuja. Sekä viime että tänä vuonna vastaajayrityksistä noin sata kertoi, että tärkeitä vientikauppoja oli jäänyt toteutumatta. Viime vuonna näistä yrityksistä 39 prosenttia kertoi syyksi, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään ja 11 prosenttia, että ostaja sai rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Tältä osin tulokset olivat nyt paremmat, vaikka edelleenkin 28 prosenttia kertoi, ettei ostaja saanut rahoitusta järjestymään ja 4 prosenttia, että kilpailija tarjosi paremmat rahoitusehdot.

– Tämä kertoo oikeansuuntaisesta kehityksestä. Suomalaiset vientiyritykset ovat ehkä osanneet entistä paremmin tarjota ulkomaiselle ostajalle kaupanrahoitusta hyvän vientituotteen ohella. Tiedämme, että ostajarahoituksen tarjoaminen on suurillakin vientiyrityksillä usein edellytyksenä kauppojen voittamiselle. Rahoitusosaamisen tärkeyttä on korostettu pk-yrityksille kuluneen vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka eivät koe ostajarahoitusta tarpeelliseksi, Heikkilä sanoo.

Kauppasotien uhkilla ja maailmantalouden epävarmuudella vaikutuksia vientisuunnitelmiin

Ajankohtaiset uutiset kauppasotien uhkista ja maailmantalouden epävarmuudesta ovat jossain määrin vaikuttaneet vientisuunnitelmiin. Neljänneksellä vastaajayrityksistä vienti on vaikeutunut näistä syistä, ja kauppoja on kenties peruuntunut tai lykkääntynyt. Lähes yhtä monella brexit ja sen tuoma epävarmuus Euroopassa ovat vaikeuttaneet kauppaa Britannian tai muiden EU-maiden kanssa.

Tärkeimmät vientimaat ovat edelleen Ruotsi ja Saksa. Venäjän asema vientimaiden kärkipäässä on hieman heikentynyt edellisvuodesta, samoin Kiinan.

– Reilu neljännes yrityksistä kokee, että epävarmuus rahoituksen saatavuudesta jarruttaa halukkuutta tehdä kauppaa Venäjälle. Sanktiot vaikeuttavat muun muassa rahoitusjärjestelyitä. Heikoimmassa tilanteessa on Iran, jonne rahoitus on täysin jäätynyt, sanoo Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Vuoren mukaan myös Kiinan kauppamahdin kasvu maailmantaloudessa tuntuu arveluttavan suomalaisviejiä. Kiinan markkinoilla osa yrityksistä on törmännyt epäterveeseen kilpailuun ja protektionismiin.

– Valtaosa näkee Kiinassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, mutta iso osa yrityksistä ei osaa sanoa varmaa näkemystään Kiinasta. Kiinan markkinat selvästi kiinnostavat, mutta kaupankäyntiä uhkaavat erilaiset vanhat ja uudet riskit, Vuori arvioi.

Suomen talouden nopean kasvun taittuminen sen sijaan ei näytä säikäyttäneen yrityksiä. Vain 8 prosenttia vastaajista kertoo tämän vähentäneen halukkuutta lähteä uusiin vientihankkeisiin ja niitä tukeviin investointeihin.

—

Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2019 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 596 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on keskimäärin 45 prosenttia ja kolmella viidestä vastaajayrityksestä vientiliikevaihto on keskimäärin ≤5 miljoonaa euroa vuodessa.

ICC Suomen Business World 1/2019 -sidosryhmälehti on ilmestynyt sisältäen mm seuraavat teemat:

• Amerikan Raitilta – analyysi ministerin Anne-Mari Virolainen USA:n matkalta
• Kaupan rahoituksen digitalisaation edistäjät palkittiin ICC Trade Finance -päivässä
• Incoterms 2020 uudistus edistyy ja julkaistaan Suomessa 18.9.2019
• ICC Genevessä – Crispin Conroy on aloittanut ICC-edustajana Genevessä
• Yritysvastuu ja sitä koskeva sääntely puhuttavat – myös Suomessa
• Markkinoinnin kansainväliset pelisäännöt päivietty ja julkaistu Suomesta
• Marko Hentunen vastaa ICC Arbitration Suomen seurantaryhmästä

Lisätiedot tästä: ICC BusinessWorld 2019_1_web